• Työntekijä ansaitsee vuosilomaa työssäolokuukausien mukaan. Loman pituuteen vaikuttaa työsuhteen pituus.

    Lomanmääräytymiskuukausi on pääsääntöisesti sellainen kuukausi, jolloin loman ansaintasäännöstä riippuen työtä on tehty vähintään 14 päivää tai 35 tuntia. Vuosilomaa kartutetaan lomanmääräytymisvuoden aikana, joka 1.4 - 31.3 välinen aika.

    Jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä kestänyt alle vuoden, ansaitsee työntekijä vuosilomaa 2 päivää kultakin työssäolokuukaudelta. Jos työntekijän työsuhde on alkanut esimerkiksi 1.9.2015, hän ansaitsee lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2015-31.3.2016 yhteensä 14 lomapäivää.

    Vähintään vuoden jatkuneessa työsuhteessa lomaa karttuu 2,5 päivää kuukautta kohden. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on usein sovittu myös tätä pidemmistä lomista.

    Kun tarkastellaan onko työsuhde kestänyt yhden vuoden, on sen tullut kestää vähintään yhden vuoden 31.3. mennessä. Jos työsuhde on alkanut 1.4. edelllisenä vuonna yhden vuoden vaatimus täyttyy. Jos työsuhde on alkanut vasta 1.4. jälkeen, tämä vaatimus ei täyty.

    Työntekijöille, joihin sovelletaan ns. 35 tunnin ansaintasääntöä ja joille maksetaan muuta kuin viikko- tai kuukausipalkkaa, maksetaan prosenttiperusteinen vuosilomapalkka. Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden, vuosilomapalkan suuruus on 9 % edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta (vähennettynä ylityökorvausten korotusosilla). Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä yli vuoden, vuosilomapalkan prosentti on 11,5 %.

  • Pääsääntöisesti neljä viikkoa (24 arkipäivää) vuosilomasta eli kesäloma annetaan lomakaudella touko - syyskuussa. (Lomakausi 2.5. – 30.9.) Loppuosa eli viikon talviloma annetaan viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä, 1.10. – 30.4. välisenä aikana.

    Vuosilomaa kuluttavat vuosilomalain mukaan arkipäivät, paitsi sunnuntait, kirkollisen juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Lauantait katsotaan arkipäiviksi, jotka kuluttavat lomaa. Lomaan ei tarvitse sisältyä tiettyä määrää lauantaipäiviä, vaan vuosiloman ajankohta ratkaisee, kuinka monta lauantaina vuosilomaan kuluu. Jos lomaa pidetään kokonainen viikko maanantaista sunnuntaihin, tästä kertyy 6 lomapäivää.

  • Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä jäljempänä kerrotulla tavalla. Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.

    Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.

    Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

  • Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijän esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Ellei loman ajankohdasta päästä yksimielisyyteen, työantaja voi päättää, milloin loma pidetään.

  • Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

  • Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolme päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi.

    Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos työntekijän vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuosi antaa vuosilomalain edellyttämällä tavalla, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

    Mikäli työntekijä haluaa pitää kertyneet lomansa ennen työsuhteen päättymistä, siitä on sovittava työnantajan kanssa. Jos lomia ei ole nimenomaisesti sovittu pidettävän ennen työsuhteen päättymistä, työntekijä ei yksin voi päättää lomien pitämisestä. Työnantaja voi myös määrätä, että kertyneet lomat pidetään irtisanomisaikana. Työnantajan on kuitenkin noudatettava lain säädöksiä koskien ilmoitusaikaa ja lomien sijoittamista vapaajaksoille. Työsuhteen päätyttyä työntekijällä on oikeus saada lomakorvaus pitämättä jääneistä lomistaan. Jos kaikki lomat on pidetty ennen työsuhteen päättymistä, voi työntekijällä olla oikeus työehtosopimuksen perusteella myös lomarahaan, vaikka hän ei enää palaisikaan töihin.

  • Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuosi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

    Loman aikana sairastumisen tai työkyvyttömyyden alkamisen jälkeen työntekijällä on kuusi omavastuupäivää. Niiden ajalta vuosiloman ajankohtaa ei ole oikeutta saada siirretyksi. Kun sairaus tai työkyvyttömyys jatkuu yli kuusi päivää, on loman ajankohtaa oikeus saada siirrettyä sairaus- tai työkyvyttömyyspäivien verran.

  • Työantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

    Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomien määrästä työnantajan ja työntekijän on neuvoteltava viimeistään silloin, kun työnantaja vuosilomalain edellyttämällä tavalla kuulee työntekijöitä vuosiloman ajankohdasta.

    Säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai hänen määrääminään kalenterivuosina. Jollei säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta voida sopia, työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää.

  • Vuosiloman ajalta maksetaan vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkka. Viikko- ja kuukausipalkkainen saa normaalin palkkansa loman ajalta. Kuukausipalkkaisen lomapalkkaan lisätään muut kuin tilapäiset palkanlisät. Vuosilomapalkka on maksettava työntekijälle ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan kuitenkin maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavina palkanmaksupäivinä.

    Tunti- ja urakkapalkkaisen (joihin sovelletaan 14 päivän ansaintasääntöä) lomapalkka määräytyy yleensä keskipäiväpalkan ja lomapäivien lukumäärän mukaan määräytyvien kertoimien perusteella. Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla lomanmääräytymisvuoden (1.4. - 31.3.) työssäoloajan palkka (vähennettynä ylitöiden korotusosilla) tehtyjen työpäivien lukumäärällä. Tähän lisätään kahdeksasosa tehdyistä ylitöistä. Kun keskipäiväpalkka on laskettu, lomapalkka saadaan kertomalla keskipäiväpalkka vuosilomalain 11 §:stä ilmenevällä kertoimella seuraavasti:

    Työntekijöille, joihin sovelletaan ns. 35 tunnin ansaintasääntöä ja joille maksetaan muuta kuin viikko- tai kuukausipalkkaa, maksetaan prosenttiperusteinen vuosilomapalkka. Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden, vuosilomapalkan suuruus on 9 % edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta (vähennettynä ylityökorvausten korotusosilla). Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä yli vuoden, vuosilomapalkan prosentti on 11,5 %.

  • Lomarahaan ei ole oikeutta ilman eri sopimusta. Sen maksaminen perustuu joko työehtosopimukseen, työsopimukseen tai työpaikalla noudatettuun käytäntöön. Lomaraha maksetaan joko vuosilomapalkan yhteydessä ennen loman alkua tai loman jälkeen, sopimuksesta riippuen. Lomarahasta on omat säännöksensä eri työehtosopimuksissa. Kaikissa työehtosopimuksissa ei ole annettu mahdollisuutta vaihtaa lomarahaa vapaaksi. Jos tämä kuitenkin työehtosopimuksen mukaan on mahdollista, on lomarahan vaihtamisesta vapaaksi sovittava työnantajan kanssa. Työntekijällä ei siis ole subjektiivista oikeutta tähän.

    Lomarahan määrä on 50 % lomapalkan määrästä. Yleensä lomarahan saaminen edellyttää töihin palaamista loman jälkeen ja usein se maksetaan kahdessa erässä, ennen lomaa ja loman jälkeen.

  • Lomakorvauksella tarkoitetaan tavallisesti sellaista rahaerää, joka maksetaan työntekijälle työsuhteen päättyessä niiltä lomapäiviltä, jotka ovat jääneet pitämättä. Lomakorvaus vastaa sitä vuosilomapalkkaa, jonka henkilö olisi saanut, jos hän olisi pitänyt lomaa. Lomakorvausta ei siis jää maksettavaksi, jos kaikki lomat on pidetty työsuhteen päättymishetkellä. Työnantaja ja työntekijä voivat vapaasti sopia keskenään siitä, että ansaitut lomat pidetään irtisanomisaikana.

  • Lain mukaan vuosilomaa kertyy enintään 156 arkipäivän eli noin kuuden kuukauden ajan normaalisti äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaiden aikana.

    Äitiysvapaan (105 arkipäivää) jälkeen voi siis olla vielä 51 arkipäivää vanhempainvapaalla lomapäivien kertyessä normaalisti.

    Isyysvapaaseen soveltuu sama 156 arkipäivän sääntö, eli täysimääräisen isyysvapaan (54 arkipäivää) jälkeen isä voi olla vanhempainvapaalla enintään 102 arkipäivää loman kertyessä yhä normaalisti.

    Sääntö 156 arkipäivästä on henkilökohtainen eli kumpikin vanhempi saa oman 156 arkipäivän jaksonsa. Arkipäiviä laskettaessa ns. arkilauantait lasketaan mukaan ja 156 arkipäivän sääntö lasketaan lapsikohtaisesti eikä lomanmääräytymisvuoden mukaan. Jos 156 arkipäivää ylittyy, ei vuosilomaa enää kerry ylittyvältä ajalta.

Oliko tästä hyötyä?

Kiitos! Halutessasi voit kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään tarkempaa palautetta. Palautteen avulla voimme kehittää sivustoamme entistä paremmaksi.

Kiitos palautteestasi! Halutessasi voit kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään tarkemmin, millaista tietoa olisit kaivannut. Palautteen avulla voimme kehittää sivustoamme entistä paremmaksi.

Linkki kyselyyn