Usein kysyttyä työsuhdeneuvonnasta

  • Työnantajalla on työnjohto-oikeutensa perusteella oikeus päättää työn tekemisestä ja esimerkiksi siitä, miten ja missä työ tehdään. Ellei työsopimuksessa ole sovittu nimenomaisesti etätyöstä, ei työntekijällä ole siihen myöskään oikeutta. Työpaikoilla noudatettavat etätyökäytännöt ilman nimenomaista sopimista työsopimuksessa ovat niin ikään työnantajan vapaasti muutettavissa.

  • Varoituksen antamisesta päättää työnantaja. Työntekijällä ei ole mahdollisuutta saattaa työsuhteen kestäessä saamaansa varoitusta esimerkiksi tuomioistuimen arvioitavaksi. Mikäli sinulle annettu varoitus on mielestäsi aiheeton eikä esimerkiksi siinä esitetyt väitteet pidä mielestäsi paikkaansa, sinun kannattaa laatia siihen vastine, jonka toimitat työnantajalle. Vastine kannattaa laatia kirjallisesti ja siten, että sinulle itsellesi jää myös siitä kopio. Vastineesta huolimatta työnantaja päättää kuitenkin aina mahdollisesta varoituksen peruuttamisesta. Viime kädessä varoituksen perusteet tulevat arvioitavaksi juridisesti siinä tilanteessa, että sinut myöhemmin irtisanotaan annetun varoituksen takia. Voit lukea lisää varoituksista täältä.

  • Työsopimuslain mukaan taloudellista tai tuotannollista irtisanomisperustetta ei lähtökohtaisesti ole olemassa, mikäli työnantaja on ennen tai jälkeen irtisanomisen palkannut uuden työntekijän samoihin tai samankaltaisiin työtehtäviin, ellei työnantajan toimintaedellytyksissä ole tapahtunut olennaista muutosta uuden työntekijän ja irtisanomisesi välisenä aikana. Voit lukea lisää tuotannollisista ja taloudellisista perusteista täältä.

  • Ole yhteydessä työnantajaan ja tiedustele miksi palkanmaksu on viivästynyt. Voit myös lähettää työnantajalle palkkailmoituslomakkeen.

    Mikäli työnantaja ei maksa palkkaa vaatimuksestasi huolimatta, ota puhelimitse yhteyttä YTK:n oikeusturvaneuvontaan. Jos palkanmaksun laiminlyönti johtuu työnantajan maksuvaikeudesta ja maksukyvyttömyydestä, tee palkkaturvahakemus kolmen kuukauden kuluessa palkkasaatavan erääntymisestä. Voit lukea lisää palkkaturvan hakemisesta täältä.

  • Työsopimuslain mukaan loppupalkka on maksettava työsuhteen viimeisenä päivänä. Tarkista työsopimuksestasi tai mahdollisesta työehtosopimuksesta, onko loppupalkan maksamisesta sovittu poikkeavasti. Mikäli loppupalkan maksu on myöhässä, voit vaatia odotusajan palkkaa maksettavaksi enintään kuudelta kalenteripäivältä. Ole yhteydessä työnantajaan ja tiedustele miksi palkanmaksu on viivästynyt. Vaadi myös odotusajan palkka maksettavaksi. Voit myös lähettää työnantajalle palkkailmoituslomakkeen.

    Mikäli työnantaja ei maksa palkkaa vaatimuksesta huolimatta, ota puhelimitse yhteyttä YTK:n oikeusturvaneuvontaan. Jos palkanmaksun laiminlyönti johtuu työnantajan maksuvaikeudesta ja maksukyvyttömyydestä, tee palkkaturvahakemus kolmen (3) kuukauden kuluessa palkkasaatavan erääntymisestä. Voit lukea lisää palkkaturvan hakemisesta täältä.

  • Vuosilomalain mukaan työnantaja saa määrätä vuosiloman ajankohdan. Työnantajan on kuitenkin varattava työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta, ja työntekijöiden esitykset on otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan. Vuosilomien sijoittamisessa on noudatettava tasapuolisuutta työntekijöiden välillä. Työnantajan on loman ajankohdan määrätessään ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Lisäksi työnantajan on noudatettava vuosiloman antamisajankohtia eli kesälomaosuus (24 pvä) on annettava kesälomakaudella (2.5.–30.9.) ja talvilomaosuus (6 pvä) talvilomakaudella (1.10.–30.4.).

  • Jos työntekijä on vuosilomansa alkaessa työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstä oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Vuosiloma ei siirry automaattisesti, vaan edellyttää nimenomaista pyyntöä työntekijältä. Työntekijän on viivytyksettä pyydettävä työnantajalta vuosiloman siirtoa sekä työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

  • Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Kuuden omavastuupäivän osalta vuosiloman ajankohtaa ei ole oikeutta saada siirretyksi. Mikäli työkyvyttömyys jatkuu yli kuusi päivää, on työntekijällä oikeus saada kuusi päivää ylittävät vuosilomapäivät siirretyksi. Vuosiloma ei siirry automaattisesti, vaan edellyttää nimenomaista pyyntöä työntekijältä. Työntekijän on viivytyksettä pyydettävä työnantajalta vuosiloman siirtoa sekä työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

  • Vuosilomalaissa ei ole säännöksiä lomarahan maksamisesta. Lomarahan maksaminen voi perustua työehtosopimukseen tai työpaikan vakiintuneeseen käytäntöön. Edellytykset lomarahan maksamiselle on tarkistettava sovellettavasta työehtosopimuksesta tai työnantajalta. Mikäli toimialalla ei ole noudatettavana yleissitovaa työehtosopimusta eikä lomarahan maksaminen myöskään ole vakiintunutta, ei työnantajalla ole velvollisuutta lomarahan maksamiseen. Voit lukea lisää aiheesta täältä.

  • Pääsääntöisesti suurin osa luontoiseduista käyttäytyy kuten palkka, joten palkanmaksun katketessa katkeaa myös luontoisetujen käyttöoikeus. Poikkeuksena tähän pääsääntöön on työsuhdeasunto. Työntekijällä on oikeus käyttää työsuhdeasuntoa myös lomautuksen aikana, mutta työnantajalla on oikeus vaatia työntekijää maksamaan kohtuullista vuokraa asunnon käytöstä. Kohtuullinen vuokra määräytyy alueen vuokratason perusteella.

    Myös muiden luontoisetujen käytöstä lomautuksen aikana voidaan sopia, mutta tämä vaatii molempien osapuolten suostumuksen. Jos työnantaja antaa työntekijän käyttää työautoa lomautuksen aikana ilman vastiketta, katsotaan työnantajan maksavan työntekijälle palkkaa ja autoedusta on maksettava normaali tulovero ja palkan sivukustannukset. Joskus luontoisetujen käyttöoikeudesta on sovittu toisin esimerkiksi työsopimuksessa tai tiettyjen luontoisetujen käyttöoikeus lomautusaikana on vakiintunut käytännöksi työpaikalla. Voit lukea työttömyyskassan sivuilta luontoisetujen vaikutuksesta ansiopäivärahaan.

  • Lomautuksen aikana olevan vuosiloman aikana työnantajan on maksettava työntekijälle vuosilomapalkkaa. Lomapalkka vastaa määrältään työntekijän keskimääräistä palkkaa kyseisen ajankohdan aikana. Jos lomaoikeus perustuu kokoaikatyöhön, ei työntekijällä ole oikeutta ansiopäivärahaan vuosiloman aikana. Jos lomaoikeus perustuu osa-aikatyöhön, työttömyyskassa ottaa huomioon työntekijälle maksettavan vuosilomapalkan määrän sovitellussa päivärahassa. Voit lukea lisää vuosiloman vaikutuksesta päivärahaan työttömyyskassan sivuilta.

  • Työntekijä voidaan lomauttaa sairausloman aikana, mutta lomautus alkaa vasta sairausloman päätyttyä. Jos työntekijä sairastuu lomautuksen aikana, ei hänellä ole oikeutta sairausajan palkkaan. Työntekijän poissaolo määräytyy siis sen poissaolosyyn perusteella, joka on alkanut ensin. Lomautuksen katsotaan alkavan lomautusilmoituksen antamisesta. Jos työntekijän sairausloma alkaa samana päivänä kuin lomautus alkaa, sovelletaan todennäköisesti työntekijälle edullisinta vaihtoehtoa.

  • Jos lääkäri on todennut työntekijän olevan täysin työkyvytön, ei työnantaja voi velvoittaa työntekijää tekemään töitä sairausloman aikana. Yksittäistapauksissa esimerkiksi esimiesasemassa olevalla työntekijällä saattaa olla velvollisuus tehdä vähäisiä välttämättömiä työtehtäviä. Työtehtävät eivät saa aiheuttaa työntekijälle terveysriskiä.

    Jos työntekijällä on lääkärintodistuksen mukaan ”työkykyä rajoittavia tekijöitä” eikä häntä ole todettu työkyvyttömäksi, työntekijällä ei ole oikeutta olla pois töistä. Työsuhteen osapuolet sopivat yhdessä, miten rajoitteet otetaan huomioon työtehtävissä.

  • Kokoaikainen työntekijä:

    Vuosiloman kertyminen päättyy vuosilomalain mukaan, jos työntekijä on ollut 75 työpäivää sairauslomalla tai lääkinnällisessä kuntoutuksessa lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana tai yhtäjaksoisesti lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen enintään 75 työpäivää sairautta, tapaturmaa tai kuntoutusjaksoa kohden. Jos työntekijän sairauspoissaolo tai kuntoutusjakso kestää yhdenjaksoisesti enintään 12 kuukautta, on hänellä oikeus saada lisävapaapäiviä, mikäli hänelle on kertynyt alle neljä viikkoa (24 päivää) palkallista lomaa.

    Osa-aikainen työntekijä:

    Jos osa-aikainen työntekijä on töissä tai työssäolon veroisesti kuukauden aikana 14 päivää, sovelletaan häneen 75 työpäivän enimmäiskiintiötä. Työpäiviin lasketaan ne sairauspäivät, jolloin työntekijä olisi ollut töissä.

    Jos työntekijän työsuhteeseen sovelletaan 35 tunnin ansaintasääntöä, on enimmäiskiintiö 105 kalenteripäivää. 35 tunnin ansaintasääntö tarkoittaa kalenterikuukautta, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.

    Jos työntekijän sairauspoissaolo tai kuntoutusjakso kestää yhdenjaksoisesti enintään 12 kuukautta, on hänellä oikeus saada lisävapaapäiviä, mikäli hänelle on kertynyt alle neljä viikkoa (24 päivää) palkallista lomaa. Yhdenjaksoisuus katkeaa, jos poissaolojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai tunnit oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen (14 päivää tai 35 tuntia, riippuen kumpaa noudatetaan).

    Osasairauspäivärahalla oleva työntekijä:

    Jos työntekijä on osasairauspäivärahalla siten, että hänen päivittäinen työaikansa lyhenee tai osasairauspäivärahan saaminen on väliaikaista, sovelletaan häneen 14 päivän ansaintasääntöä eli häneen pätee 75 työpäivän enimmäiskiintiö.

    Jos työntekijä työskentelee alle 4 päivänä viikossa ja osa-aikainen sairausloma ei ole tilapäistä, siirtyy hän 35 tunnin ansaintasäännön piiriin eli häneen sovelletaan 105 kalenteripäivän enimmäiskiintiötä.

    Jos työntekijän sairauspoissaolo tai kuntoutusjakso kestää yhdenjaksoisesti enintään 12 kuukautta, on hänellä oikeus saada lisävapaapäiviä, mikäli hänelle on kertynyt alle neljä viikkoa (24 päivää) palkallista lomaa. Työssäolopäivät tai -tunnit, jotka perustuvat sopimukseen osa-aikatyöstä eivät katkaise sairauspoissaolon tai kuntoutusjakson yhdenjaksoisuutta. VL 2:7a

    Oikeus lisävapaapäiviin:

    Lisävapaapäivät pidentävät työntekijän loman neljän viikon (24 päivää) pituiseksi. Lisävapaapäivät poikkeavat normaaleista vuosilomapäivistä siten, etteivät ne kerrytä uutta vuosilomaa, niiltä ei lähtökohtaisesti makseta lomarahaa* eikä maksettavaa korvausta kutsuta vuosilomapalkaksi. Työntekijä on oikeutettu saamaan lisävapaapäiviltä kyseiseltä ajanjaksolta hänelle säännönmukaisesti tai keskimääräisesti maksettavaa palkkaa vastaava korvaus, jonka tulee sisältää myös mahdolliset lisät ja luontoisedut.

    *Työehtosopimuksessa on saatettu sopia toisin lomarahan maksamisesta lisävapaapäiviltä. 

Oliko tästä hyötyä?

Kiitos! Halutessasi voit kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään tarkempaa palautetta. Palautteen avulla voimme kehittää sivustoamme entistä paremmaksi.

Kiitos palautteestasi! Halutessasi voit kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään tarkemmin, millaista tietoa olisit kaivannut. Palautteen avulla voimme kehittää sivustoamme entistä paremmaksi.

Linkki kyselyyn