Työsopimuksen muoto

Työsopimukselle ei ole säädetty määrämuotoa. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti, sähköisesti tai hiljaisesti. Käytännössä työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti, jolloin sopimuksen sisältö on todennettavissa selkeästi. Hiljainen sopimus voi syntyä siten, että työnantaja sallii työntekijän aloittaa työnteon, vaikka työsopimuksen ehdoista ei sovita työtä aloitettaessa mitään. Tällöin työsopimuksen ehdot määräytyvät työnantajaa mahdollisesti sitovan työehtosopimuksen tai lain mukaan.

Työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista silloin, kun työsopimus on tehty toistaiseksi voimassa olevaksi tai sen on tarkoitus jatkua yli kuukauden pituisen määräajan. Selvityksen antamisvelvollisuus koskee vain niitä keskeisiä ehtoja, joista ei ole sovittu kirjallisessa työsopimuksessa.
 
Työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista, jos ne eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Selvitys on annettava viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä. Selvitys on annettava ilman eri pyyntöä. Työnantajan selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvat seuraavat työehdot:

  • Työnantajan ja työntekijän koti- ja liikepaikka
  • Työnteon alkamisajankohta
  • Määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste
  • Mahdollinen koeaika ja sen pituus
  • Työntekopaikka
  • Työntekijän pääasialliset tehtävät
  • Työhön sovellettava työehtosopimus
  • Palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi
  • Säännöllinen työaika
  • Vuosiloman määräytyminen
  • Irtisanomisaika

Työsopimuksessa saatetaan lisäksi sopia tarvittaessa esimerkiksi varallaolosta, lisätöistä, ulkomaantyöskentelystä, salassapito- ja kilpailukieltosopimuksista. 

Jos työnantajan aloitteesta sovitaan vaihtelevasta työajasta eli esimerkiksi ns. nollatuntisopimuksesta, on työnantajan annettava työntekijälle selvitys vaihtelevan työajan käyttämisen syistä ja arvio työn ennakoidusta määrästä. Selvityksen tarkoituksena on helpottaa työntekijän ajankäytön suunnittelua ja tulojen arviointia.

Työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon ehdon muutoksesta. Ilmoitusta ei tarvitse antaa tilanteissa, joissa työsuhteessa sovellettavan ehdon muutos johtuu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muutoksesta.

Oliko tästä hyötyä?

Kiitos! Halutessasi voit kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään tarkempaa palautetta. Palautteen avulla voimme kehittää sivustoamme entistä paremmaksi.

Kiitos palautteestasi! Halutessasi voit kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään tarkemmin, millaista tietoa olisit kaivannut. Palautteen avulla voimme kehittää sivustoamme entistä paremmaksi.

Linkki kyselyyn