YTK-Yhdistyksen puhelinpalvelu on kiinni perjantaisin 28.8. saakka.

Työaika

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Lepoaikoja ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa näinä aikoina poistua työpaikalta. Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena.

  • Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijän on oltava tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan, ellei työntekijän ole oleskeltava työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Varallaolosta sovittaessa on sovittava myös siitä suoritettavasta korvauksesta. Varallaoloon työntekijän asunnossa käytettävästä ajasta on korvattava vähintään puolet joko rahassa tai vastaavalla säännöllisenä työaikana annettavalla vapaa-ajalla.

  • Työaikalain mukaan säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana.

    Työ- ja virkaehtosopimuksissa on yleisesti sovittu työaikalakia lyhyemmistä työajoista. Monissa työehtosopimuksissa on säännöllisen työajan enimmäismääräksi sovittu 7,5 tuntia vuorokaudessa tai 37,5 tuntia viikossa.

    Työajasta voidaan sopia lain ja työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti työpaikalla.

  • Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta (tuntimäärä, joka on vähintään tehtävä päivittäin), työajan vuorokautisesta liukumarajasta (enintään 4 h) ja sen sijoittamisesta, lepoaikojen pituudesta ja sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.

    Liukuvassa työajassa työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään neljä tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia. Enimmäisliukuma ei saisi ylittää 60 tuntia neljän kuukauden seurantajakson päättyessä ja alitusten määrä saa olla enintään 20 tuntia. Työajan ylitykset voidaan korvata työntekijälle annettavalla palkallisella vapaalla yhteisestä sopimuksesta. Työnantajan on pyynnöstä annettava vapaat kokonaisina vapaapäivinä.

  • Vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän työaika vaihtelee työsopimuksessa sovitun vähimmäis- ja enimmäismäärän välillä tai hän on sitoutunut tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa. Esimerkkinä tällaisista vaihtelevan työajan työsopimuksista voidaan mainita nollatuntisopimukset, joissa työajan vähimmäismääräksi on asetettu nolla tuntia viikossa eli työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota työtä. 

    Jos aloite vaihtelevasta työajasta tulee työntekijältä, ei sen käytölle aseteta rajoituksia. Aloitteen on kuitenkin tultava aidosti työntekijältä, joten työsopimukseen kannattaa kirjata työntekijän tarpeista johtuva syy vaihtelevaan työaikaan (esim. päätoiminen opiskelu) molempien osapuolten oikeusturvan kannalta. 

    Työnantajan aloitteesta vaihtelevasta työajasta ei saa sopia, jos työvoimatarve on todellisuudessa kiinteä. Jos työntekijä tekee esimerkiksi jatkuvasti kiinteää 30 tuntista työviikkoa, on työsopimuksen vaihtelevaa työaikaa koskeva ehto pätemätön. Vaihtelevan työajan ehto on lainmukainen, jos työntekijän työajat vaihtelevat työvoimatarpeen mukaan esimerkiksi 20-40 viikkotunnin välillä. Jos vaihtelevasta työaikaehdosta on sovittu työnantajan aloitteesta, on työnantajan annettava selvitys missä määrin ja missä tilanteissa työnantajalle syntyy työvoimatarvetta. 

    Työntekijän pyynnöstä työaikaehdon vähimmäismäärä on neuvoteltava uudelleen, jos kuuden edeltäneen kuukauden toteutuneet vähimmäismäärät eivät vastaa työsopimuksessa sovittua. Neuvotteluvelvollisuutta ei ole, jos vähimmäismäärästä on sovittu työntekijän aloitteesta. Neuvottelut on käytävä yleensä noin 1-2 viikon sisällä työntekijän pyynnöstä ja hänellä on oikeus käyttää neuvotteluissa avustajaa. Jos uudesta vähimmäistyöajasta ei päästä yksimielisyyteen osapuolten välillä, on työnantajan esitettävä kirjallisesti asialliset perusteet voimassa olevalle työaikaehdolle. Jos työnantaja ei suostu antamaan perusteluita, työntekijä voi ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen.

  • Mikäli työntekijän vuorokautinen työaika on pidempi kuin kuusi tuntia, työntekijällä on oikeus vähintään puolen tunnin pituiseen lepoaikaan. Lepoaikaa ei saa sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun. Laissa ei ole mainintaa ruoka- ja kahvitaukojen pituudesta, vaan niistä on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksissa tai työpaikkakohtaisesti.

    Vuorotyössä työntekijällä on oikeus vähintään 11 tunnin keskeytymättömään lepoon työvuorojen välissä. Poikkeustapauksissa lepoaika voi olla lyhyempi. Työnantaja ja työntekijän edustaja voivat myös sopia vuorokausilevon tilapäisestä lyhentämisestä.

    Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan eli viikkolevon. Se on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia viikossa.

  • Lisätyöllä tarkoitetaan sovitun työajan lisäksi tehtyä työtä, joka ei ylitä lain mukaista säännöllistä työaikaa. Lisätyön tekemisestä on sovittava erikseen ja siitä maksetaan säännöllisen työajan mukaista palkkaa.

    Työntekijän työaika voi pidentyä työnantajan aloitteesta tehtävillä lisä- tai ylitöillä. Lisätyötä on työaikalain säännöllisen työajan (8h/pv tai 40h/viikko), työehtosopimuksessa sovitun tai paikallisesti sovitun työajan alittava työaika, joka kuitenkin ylittää työnantajan aloitteesta sovitun säännöllisen työajan (usein 37,5h/viikossa). Työntekijällä on oikeus saada lisätyöstä vähintään tavanomainen palkka tai työtunteja vastaavan verran vapaata. Lisätyön korvaamisesta on usein sovittu laista poikkeavasti työehtosopimuksissa. Lisätöitä saa teettää vain työntekijän antamalla suostumuksella, joten työsopimuksissa on usein sovittu asiasta etukäteen. Työntekijällä on kuitenkin oikeus perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyövuoron tekemisestä vapaapäivänään huolimatta antamastaan suostumuksesta lisätöihin.

  • Ylityöllä tarkoitetaan säännöllisen työajan ja lisätyön lisäksi tehtävää työtä. Ylityöstä on sovittava erikseen ja siitä maksetaan korotettua palkkaa.

    Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka. Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi joko kokonaan tai osittain vastaavalla tavalla korotettuun vapaa-aikaan.

    Ylityötä saa teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana ja enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Lisäksi työntekijöiden edustaja ja työnantaja voivat sopia lisäylityön tekemisestä enintään 80 tuntia kalenterivuodessa.

    Ylityötä on sellainen työ, joka ylittää työaikalain säännöllisen työajan enimmäismäärän. Työntekijä on oikeutettu ylityökorvauksiin ainoastaan silloin, jos ylitöitä on tehty työnantajan aloitteesta ja hyväksymänä. Työntekijältä on saatava suostumus ylitöihin jokaista ylityökertaa varten erikseen tai lyhyeksi ajanjaksoksi etukäteen, jos se on työjärjestelyiden kannalta tarpeellista. Työntekijä ei voi siis työsopimuksessa sitoutua tekemään ylityötä tarvittaessa. 

  • Työaikalain 23 §:n mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia lisä- ja ylitöistä kertyneiden korvausten pitämisestä vapaa-aikana. Työntekijälle annetaan tällöin vapaata säännöllisenä työaikanaan ja tältä ajalta maksetaan normaali palkka. Työnantajalla tai työntekijällä ei ole oikeutta vaatia em. korvauksen suorittamista vapaa-aikana, vaan käytännön tulee perustua aina sopimukseen. Työ- tai virkaehtosopimuksella on voitu sopia asiasta toisin.

    Sopimus voi koskea joko lisä- tai ylityökorvausta kokonaisuudessaan tai vain tietyn osan korvaamista vapaa-aikana.

    Vapaa-ajan pituus lasketaan kuten lisä- tai ylityöstä maksettava rahakorvaus. Työntekijä saa tehdystä lisätyöstä yhtä pitkän vapaa-ajan, kun lisätyö on kestänyt. Esim. tunnin lisätyöstä tunti vapaata. Ylityön kohdalla vapaa-aikakin on maksettava korotettuna samalla tavalla kuin rahalla maksettaessa ylityökorvausta. Jos on sovittu esim. kahden 50 %:lla korotetulla palkalla korvattavien ylityötuntien vaihtamisesta vapaaksi, tämä vastaa kolmen tunnin vapaa-aikaa.

  • Työsuhteen osapuolet voivat yhteisellä kirjallisella sopimuksella sopia joustotyöajan käyttämisestä, jos työntekijällä on oikeus itsenäisesti päättää työaikansa sijoittamisesta ja työntekopaikastaan vähintään puolet työajastaan.

    Joustotyöaikasopimuksessa on sovittava vähintään työpäivien sijoittamisesta, viikkolevosta ja mahdollisesta kiinteästä työajasta. Joustotyöaikaa koskeva sopimusehto voidaan irtisanoa päättymään kuluvaa tasoittumisjaksoa seuraavan jakson lopussa, joten sopimuksessa on sovittava irtisanomisen jälkeen noudatettavasta työajasta. Viikoittainen säännöllinen työaika saa joustotyöajassa olla enintään 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana.

    Joustotyöaikaa noudatettaessa sunnuntaityöstä saatava korvaus riippuu siitä, onko sunnuntaityö ollut työntekijän oma valinta (peruspalkka) vai työnantajan määräys (sunnuntaipalkka). Joustotyöajan mahdollinen kiinteä työaika eli työnantajan määräämä työaika ei saa sijoittua yöhön eli klo 23-06 väliselle ajalle.

  • Työaikapankin avulla työntekijä pystyy säästämään ja yhdistämään toisiinsa työaikaansa, ansaitsemiaan vapaapäiviä tai vapaaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia. Työaikapankkiin ei voida siirtää säännölliseltä työajalta maksettavaa palkkaa, kulukorvauksia tai muita korvausluonteisia saatavia eikä erääntyneitä rahamääräisiä etuuksia.

    Työnantaja ja työntekijöiden edustaja tai henkilöstö tai henkilöstöryhmä saavat yhdessä sopia kirjallisesti työaikapankin käyttöönotosta. Kirjallisessa sopimuksessa on sovittava työaikapankkiin kelpaavista eristä, säästämisrajoista, työaikapankin lakkaamisesta ja siitä johtuvasta erien korvaamisesta sekä työaikapankkiin säästettyjen vapaiden käyttämisestä.

Oliko tästä hyötyä?

Kiitos! Halutessasi voit kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään tarkempaa palautetta. Palautteen avulla voimme kehittää sivustoamme entistä paremmaksi.

Kiitos palautteestasi! Halutessasi voit kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään tarkemmin, millaista tietoa olisit kaivannut. Palautteen avulla voimme kehittää sivustoamme entistä paremmaksi.

Linkki kyselyyn