Tulevaisuuden työelämä vaatii uuden oppimista ja sopeutumista

Työelämä 2030 -kyselyn mukaan toimiva työyhteisö ja joustavuus työn sisällä ovat työntekijöille tärkeimpiä hyvää työtä määrittäviä tekijöitä, ja ne päihittävät selkeästi esimerkiksi menestyksen ja mahdollisuuden edetä johtotehtäviin. Tulevaisuuden työelämän taitoina nähdään uuden teknologian oppimisen lisäksi sopeutumiskyky ja itseohjautuvuus. ”Työntekijöiden elinikäinen kouluttautuminen on nykypäivänä ja tulevaisuudessa välttämätöntä”, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini. Kyselyn tulevaisuuden työelämästä toteutti YTK-Yhdistys ry ja siihen vastasi yli 2000 henkilöä.

Suomalaiset viihtyvät työpaikallaan, kun työyhteisö on kunnossa (48 %), ja työn tekeminen on joustavaa (33 %). Tämä selviää YTK-Yhdistyksen toteuttamasta Työelämä 2030 -kyselystä* (n=2052).  Myös vakituinen työsuhde (47 %) ja hyvä palkka (33 %) ovat tärkeimpiä hyvää työtä määrittäviä tekijöitä. Jopa 20 prosenttia vastaajista nosti kolmen tärkeimmän kriteerin joukkoon sen, että työ ja työnantaja vastaavat omia arvoja. Esimerkiksi menestys (2 %), mahdollisuus edetä johtotehtäviin (3 %) ja työn kansainvälisyys (3 %) taas ovat listan hännillä. Kysyttäessä tarkemmin, millaisista käytännöistä hyvä työ rakentuu, korostui vastauksissa oman osaamisen kehittäminen (46 %), tasapuolinen kohtelu (40 %), joustava sopiminen tarpeen mukaan (33 %) sekä joustava työ muun muassa työaikojen ja etätöiden suhteen (33 %).  Vain joka viides vastaaja (20 %) piti tärkeänä työlainsäädännön noudattamista ja saman verran vastaajista painotti turvallista työympäristöä (23 %).  

- Työelämän muuttuessa myös asenteet työtä kohtaan ovat murroksessa. Kuten kyselystäkin nousee esille, työn uskotaan edellyttävän tulevaisuudessa yhä enemmän itseohjautuvuutta, ja ihmiset kokevat työn merkityksellisyyden kannalta yhä tärkeämmäksi mahdollisuuden vaikuttaa työn sisällön lisäksi tekemisen tapoihin. Vain harva näkee työn enää muusta elämästä irrallisena palasena. Tämä vaatii myös työnantajilta uudenlaista ajattelua ja asennoitumista – yhä useammin työntekijät valitsevat sen työnantajan, joka jakaa heidän kanssaan saman arvomaailman, kertoo YTK-Yhdistyksen johtaja Pirjo Kaasinen.

Työelämään vuonna 2030 kuuluvat etätyö, uudet teknologiat ja nopea oppiminen

Tulevaisuudessa työelämän tärkeimpiä taitoja ovat kyselyn vastaajien mielestä uuden oppiminen (51 %), uuden teknologian nopea omaksuminen (49 %), sosiaaliset taidot (45 %), sopeutumiskyky (46 %) sekä itseohjautuvuus (39 %). Vastaajat ovat myös hyvin yksimielisiä etätyön tulevaisuudesta. Reilusti yli puolet vastaajista (66 %) uskoo, että etätyömahdollisuudet tulevat lisääntymään tulevaisuudessa, ja vain kaksi prosenttia vastaajista uskoo niiden vähentyvän. Esimerkiksi ICT-alan vastaajista jopa 86 prosenttia uskoo etätöiden lisääntyvän, teollisuuden parissa työskentelevistä 71 prosenttia.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Tuomo Alasoinin mukaan uudet työelämätaidot ovat niitä, joita teknologiat eivät voi korvata, kuten luova ongelmanratkaisu ja toimiminen ennakoimattomissa tilanteissa luovalla tavalla.

Myös Novetoksen valmentajan, työpsykologi Hanna Poskiparran mukaan työn muutos on merkinnyt monialaosaamisen lisääntymistä: nyt työntekijän oletetaan tietävän vähän kaikesta.

Tulevaisuuden työmahdollisuuksiin suhtaudutaan luottavaisesti

Lähes kaikki (95 %) kyselyyn vastanneista suhtautuvat positiivisesti oman toimialansa työtilanteeseen ja uskovat, että omalla toimialalla tulee todennäköisesti riittämään töitä myös tulevaisuudessa, vaikkakin joiltain osin työ saattaa olla erilaista. Kysymys uudelleenkouluttautumisen tarpeesta jakaa vastaajien näkemykset kahtia – puolet (47 %) vastaajista uskoo, että joutuu kouluttautumaan uuteen ammattiin työuransa aikana, kun taas toinen puolikas (53 %) ei usko siihen. Kaupan alalla vähän yli puolet (59 %) uskoo uudelleenkoulutuksen tarpeeseen. Julkisen terveydenhuollon parissa työskentelevistä taas enemmistö ei usko siihen (77 %). Enemmistö vastaajista (61 %) on myös itse kiinnostunut kokeilemaan useita erilaisia ammatteja ja toimialoja työelämän aikana sen sijaan, että pysyisi vain yhdessä ja samassa ammatissa tietyllä toimialalla. Myös työn uusiin muotoihin löytyy luottoa – jopa 14 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että suurin osa tulevaisuuden työsuhteista perustuu itsensä työllistämiseen. Tämä näkemys korostuu erityisesti 25–34-vuotiaiden vastaajien keskuudessa (15 %): ”Uskon tulevaisuuden työelämän olevan vahvasti itsensä työllistämistä. Työ tulee muuttumaan enemmän pätkittäiseksi, mikä on mielestäni hyvä asia”, pohtii eräs tämän ikäryhmän vastaaja kyselyssä.

Alasoinin mukaan työelämän murroksen taustalla on monta asiaa, kuten teknologinen kehitys, talouden globalisaatio, väestön ikääntyminen, mahdollisuus työvoiman liikkumiseen yli maarajojen sekä länsimaissa tapahtunut muutos ihmisten arvoissa. Ajatus elinikäisestä ja varmasta työsuhteesta sekä lojaalista kiinnittymisestä yhteen työnantajaan on kadonnut. Työntekijöiden elinikäinen kouluttautuminen on nykypäivänä ja tulevaisuudessa välttämätöntä.

- Mielestäni on hienoa, kuinka suuri osa vastaajista suhtautuu uteliaasti tulevaisuuden työelämään. Halu ja uskallus oppia uutta ja suunnata omaa kokemusta myös uusille aloille tulee olemaan avainasemassa uusien työn muotojen myötä, ja perinteistenkin alojen muuttuessa esimerkiksi teknologisen kehityksen mukana, jatkaa Kaasinen.


*Kysely toteutettiin 14.8.–31.8.2018, ja kyselyyn vastasi yhteensä 2052 ihmistä.  ​​​​​​​


Lisätiedot:

Pirjo Kaasinen,                                                                                               
Johtaja, YTK-Yhdistys                                                                                    
​​​​​​​pirjo.kaasinen@ytk.fi   |   050 389 2937     

Näistä puhutaan

Katso lisää

Linkki kyselyyn