Työsopimus – vältä pahimmat sudenkuopat

Anna-Karin Axell, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy

Onneksi olkoon! Olet ehkä saanut ensimmäisen kesätyöpaikkasi tai ensimmäisen omaa koulutusta vastaavan työpaikan - ei muuta kuin töihin ja ensimmäistä palkkapäivää odottamaan. Työsuhdeasioihin perehtyminen voi tuntua yhtä mielenkiintoiselta kuin maalin kuivumisen seuraaminen mutta voit välttyä turhilta riitatilanteilta, mikäli tiedät perusfaktat työsopimuksen solmimisesta.

Eikö suullinen lupaus riitä?

Työsopimus voidaan tehdä kirjallisesti, sähköisesti tai suullisesti. Työsopimuksen tekeminen kirjallisesti on ehdottomasti työntekijän edun mukaista. Kirjallisesta työsopimuksesta voidaan luotettavasti tarkistaa, mitä työsuhteen ehdoista on oikeasti sovittu. Suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinenkin, mutta jälkikäteen voi olla vaikeaa näyttää toteen mitä on oikeasti sovittu työsuhteen ehdoista. Toisen sanaan on kieltämättä voitava luottaa, ja siihen voikin yleensä luottaa, mutta ei ole ennenkuulumatonta, että se luotettava sopimusosapuoli ottaa lopputilin ja hänen tilalleen tulee toinen sopimusosapuoli, jolla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä hänen edeltäjänsä on suullisesti sopinut työntekijän kanssa. Luotettavana pidetty sopimuskumppani voi myös riitatilanteissa osoittautua vähemmän luotettavaksi ja sopimuskumppani saattaa väittää, että suullinen sopimus on ihan eri sisältöinen kuin mitä sopimusosapuolet ovat sopineet ja tarkoittaneet tai hän voi jopa kiistää, että suullinen sopimus on alun perinkään tehty.  Hälytyskellojen pitää alkaa soida, mikäli työnantaja ei, pyynnöstä huolimatta, suostu tekemään kanssasi kirjallista työsopimusta.

Työsopimuslaki ja alakohtainen työehtosopimus määrittävät yleensä työsopimuksen minimiehdot.

Mikä koeaika?

Työsuhteen alkuun on mahdollista sopia enintään kuuden kuukauden kestävästä koeajasta. Mikäli kyseessä on määräaikainen työsuhde koeaika saa olla enintään puolet määräaikaisen työsuhteen kestosta. Koeajan tarkoituksena on varata työsuhteen molemmille osapuolille mahdollisuus arvioida työsuhteen alussa, vastaako sopimussuhde sille asetettuja vaatimuksia. Koeaikana työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa päättymään heti ilman irtisanomisaikaa, eikä purkaminen edellytä varoitusten antamista tai irtisanomisperustetta. Koeaikapurkua ei saa kumminkaan tehdä koeaikaan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla, kuten raskauden perusteella.

Vakituinen vai määräaikainen työsuhde?

Hyvin monen ensimmäinen työsuhde on tehty tietyksi määräajaksi. Toimit ehkä jonkun työntekijän perhevapaan sijaisena tai vakituisen henkilökunnan vuosilomasijaisena. Määräaikainen työsopimus ei lähtökohtaisesti ole irtisanottavissa, vaan työsuhde sitoo molempia osapuolia määräaikaisen sopimuksen päättymiseen asti. Vakituinen työsuhde on taas molemmin puolin irtisanottavissa, työntekijältä ei vaadita mitään syitä työsopimuksen irtisanomiseen.

Työaika

Moni työnantaja saattaa ehdottaa nollatyösopimusta. Nollasopimus tarkoittaa, että työaikasi voi työtilanteen mukaan vaihdella esimerkiksi nollasta neljäänkymmeneen tuntiin viikossa. Tämä tuo joustoa sekä työnantajalle että työntekijälle, mutta nollatyösopimus on usein kumminkin enemmän työnantajan kuin työntekijän intressissä. Nollatyösopimus voi pahimmissa tapauksessa tarkoittaa, että joinakin viikkoina et saa lainkaan töitä etkä vastaavasti myöskään palkkaa.

Mikäli työsopimuksessa on sovittu tietystä tuntimäärästä, esimerkiksi 25 tuntia/viikko, työnantaja on velvollinen maksamaan sinulle palkkaa myös (vähintään) 25 viikkotunnin mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja ei voi olla antamatta sinulle vuoroja, jos esimerkiksi sää näyttää huonolta.

Palkka

Suomen työlainsäädäntö ei tunne minimipalkkakäsitettä, mutta useissa työehtosopimuksissa on taulukkopalkat ja työntekijälle on näin aina maksettava vähintään taulukon mukaista palkkaa. Muussa tapauksessa on maksettava kohtuullinen korvaus tehdystä työstä.

Palkanmaksukausi on yleisimmin kaksi viikkoa tai kuukauden. Tuntipalkkalaiselle työntekijälle on maksettava palkkaa vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja kuukausipalkkalaiselle kerran kuukaudessa. Työnantaja on velvollinen toimittamaan sinulle palkkalaskelmat, mistä kannattaa tarkistaa, että palkka on maksettu oikein.

Vuosiloma ja muut vapaat

Työntekijälle kertyy työsuhteen aikana vuosilomaa, jonka ajalta maksetaan palkkaa. Vuosilomasta sovitaan yleensä työsopimuksessa, mutta mikäli työsopimuksessasi ei ole mainintaa vuosilomasta se ei automaattisesti tarkoita, että et ole oikeutettu vuosilomaan tai lomakorvaukseen, vaan vuosilomaetuudet määräytyvät silloin lain mukaan. Mikäli et ole pitänyt vuosilomaa työsuhteesi aikana, tai olet pitänyt vain osan siitä, työnantaja on velvollinen maksamaan sinulle kertyneet lomat lomakorvauksena työsuhteen päättyessä.

Tutustumalla sovellettavaan työehtosopimukseen selviää myös mm., jos olet oikeutettu lomarahaan tai lomaltapaluurahaan, mahdollinen oikeutesi arkipyhäkorvaukseen, kauanko sinulla on oikeus sairausajan palkkaan ja jos mahdollisen perhevapaan alussa on palkallinen jakso.  

Työsuhdeneuvontaa jäsenille

YTK-Yhdistyksen opiskelijajäsenenä voit hyödyntää Opuslex-asianajoverkoston puhelinneuvontaa työsuhdeasioihin liittyen normaalin puhelinmaksun hinnalla. 

Liittyminen opiskelijajäseneksi kannattaa!

Takaisin

Linkki kyselyyn