Työntekijä ansaitsee vuosilomaa työssäolokuukausien mukaan. Loman pituuteen vaikuttaa työsuhteen pituus.
Lomanmääräytymiskuukausi on pääsääntöisesti sellainen kuukausi, jolloin loman ansaintasäännöstä riippuen työtä on tehty vähintään 14 päivää tai 35 tuntia. Vuosilomaa kartutetaan lomanmääräytymisvuoden aikana 1.4–31.3 välisenä aikana.
Jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä kestänyt alle vuoden, ansaitsee työntekijä vuosilomaa kaksi päivää kultakin työssäolokuukaudelta. Jos työntekijän työsuhde on alkanut esimerkiksi 1.9.2020, hän ansaitsee lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020–31.3.2021 yhteensä 14 lomapäivää.
Vähintään vuoden jatkuneessa työsuhteessa lomaa karttuu 2,5 päivää kuukautta kohden. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on usein sovittu myös tätä pidemmistä lomista.
Kun tarkastellaan, onko työsuhde kestänyt yhden vuoden, on työsuhteen tullut kestää vähintään vuoden 31.3. mennessä. Jos työsuhde on alkanut 1.4. edellisenä vuonna yhden vuoden vaatimus täyttyy. Jos työsuhde on alkanut vasta 1.4. jälkeen, tämä vaatimus ei täyty.
Työntekijöille, joihin sovelletaan ns. 35 tunnin ansaintasääntöä ja joille maksetaan muuta kuin viikko- tai kuukausipalkkaa, maksetaan prosenttiperusteinen vuosilomapalkka. Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden, vuosilomapalkan suuruus on 9 % edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta (vähennettynä ylityökorvausten korotusosilla). Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä yli vuoden, vuosilomapalkan prosentti on 11,5 %.
Vuosiloman kertyminen päättyy vuosilomalain mukaan, jos työntekijä on ollut 75 työpäivää sairauslomalla tai lääkinnällisessä kuntoutuksessa lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana tai yhtäjaksoisesti lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen enintään 75 työpäivää sairautta, tapaturmaa tai kuntoutusjaksoa kohden. Jos työntekijän sairauspoissaolo tai kuntoutusjakso kestää yhdenjaksoisesti enintään 12 kuukautta, on hänellä oikeus saada lisävapaapäiviä, mikäli hänelle on kertynyt alle neljä viikkoa (24 päivää) palkallista lomaa.
Osa-aikainen työntekijä
Jos osa-aikainen työntekijä on töissä tai työssäolon veroisesti kuukauden aikana 14 päivää, sovelletaan häneen 75 työpäivän enimmäiskiintiötä. Työpäiviin lasketaan ne sairauspäivät, jolloin työntekijä olisi ollut töissä.
Jos työntekijän työsuhteeseen sovelletaan 35 tunnin ansaintasääntöä, on enimmäiskiintiö 105 kalenteripäivää. 35 tunnin ansaintasääntö tarkoittaa kalenterikuukautta, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.
Jos työntekijän sairauspoissaolo tai kuntoutusjakso kestää yhdenjaksoisesti enintään 12 kuukautta, on hänellä oikeus saada lisävapaapäiviä, mikäli hänelle on kertynyt alle neljä viikkoa (24 päivää) palkallista lomaa. Yhdenjaksoisuus katkeaa, jos poissaolojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai tunnit oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen (14 päivää tai 35 tuntia, riippuen kumpaa noudatetaan).
Osasairauspäivärahalla oleva työntekijä
Jos työntekijä on osasairauspäivärahalla siten, että hänen päivittäinen työaikansa lyhenee tai osasairauspäivärahan saaminen on väliaikaista, sovelletaan häneen 14 päivän ansaintasääntöä eli häneen pätee 75 työpäivän enimmäiskiintiö.
Jos työntekijä työskentelee alle 4 päivänä viikossa ja osa-aikainen sairausloma ei ole tilapäistä, siirtyy hän 35 tunnin ansaintasäännön piiriin eli häneen sovelletaan 105 kalenteripäivän enimmäiskiintiötä.
Jos työntekijän sairauspoissaolo tai kuntoutusjakso kestää yhdenjaksoisesti enintään 12 kuukautta, on hänellä oikeus saada lisävapaapäiviä, mikäli hänelle on kertynyt alle neljä viikkoa (24 päivää) palkallista lomaa. Työssäolopäivät tai -tunnit, jotka perustuvat sopimukseen osa-aikatyöstä eivät katkaise sairauspoissaolon tai kuntoutusjakson yhdenjaksoisuutta.
Oikeus lisävapaapäiviin
Lisävapaapäivät pidentävät työntekijän loman neljän viikon (24 päivää) pituiseksi. Lisävapaapäivät poikkeavat normaaleista vuosilomapäivistä siten, etteivät ne kerrytä uutta vuosilomaa, niiltä ei lähtökohtaisesti makseta lomarahaa* eikä maksettavaa korvausta kutsuta vuosilomapalkaksi. Työntekijä on oikeutettu saamaan lisävapaapäiviltä kyseiseltä ajanjaksolta hänelle säännönmukaisesti tai keskimääräisesti maksettavaa palkkaa vastaava korvaus, jonka tulee sisältää myös mahdolliset lisät ja luontoisedut.
*Työehtosopimuksessa on saatettu sopia toisin lomarahan maksamisesta lisävapaapäiviltä.
Haluatko lisätietoa vuosiloman kertymisestä?
Joissain tilanteissa poissaolo töistä saattaa vaikuttaa vuosiloman kertymiseen ja näin ollen myös sen pituuteen. Jos haluat lisätietoa vuosiloman kertymisestä sellaisissa erityistilanteissa, kuten perhevapaalla, opintovapaalla, sairauslomalla tai lomautuksen aikana, kirjaudu oikeasta yläkulmasta OMA+-palveluun.
OMA+-palvelussamme Lakiruutu-videosarjan vuosilomaa käsittelevässä jaksossa käydään läpi vuosiloman kertymistä niin normaali- kuin erityistilanteissa.
