ESIMERKKI: yksityiselämään puuttuminen

Asiakaskertomus

"Tässä kohtaa sain koko hommasta tarpeekseni"

Kari 34 v., autonkorjaaja

Meille syntyi koronan keskellä vauva ja olin järjestämässä vaimoni kanssa ristiäisiä. Olin pyytänyt yhtä työkaveria kummiksi ja ristiäiset tulivat työpaikalla puheeksi. Mun koronaa selvästi pelkäävä pomo totesi, että jos järjestäisimme ristiäiset, niin mun ja työkaverin pitäisi jäädä viikoksi palkattomalle lomalle, koska hänen mielestään me riskeerataan tällaisen perhetapahtuman myötä muiden työkavereiden terveys.

Mun mielestä pomolla ei ole oikeutta puuttua tällä tavalla yksityiselämääni ja vastasin hänelle, että hän voi kyllä puolestani poistaa työvelvoiteen, muttei laistaa palkanmaksusta.

Pienen väännön jälkeen pomo maksoi palkan, mutta antoi mulle ja mun kaverille varoituksen. Tässä vaiheessa meinasin hermostua oikein toden teolla ja sanoin, että kiistän tällaisen varoituksen ihan perusteettomana. Hän hermostui ”asenteeseeni” ja ehdotti, että päättäisimme yhteisymmärryksessä työsuhteenI. No siihen en tietenkään suostunut. Tämän jälkeen pomo veti mun työtunnit ihan minimiin ja syytti mua vielä kaiken lisäksi varkaudesta, vaikkei sellaisesta ollut mitään näyttöä. Samalla huomasin, että palkasta puuttuivat kaikki ylityölisät. Tässä kohtaa sain koko hommasta tarpeekseni ja soitin Lakikaverin juristille, joka lupasi miettiä, miten tässä on järkevintä menetellä.


Tapaus perustuu tositapahtumiin, mutta sen yksityiskohtia on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.

Mitä sanoo Lakikaveri?

Työantajalla ei ole oikeutta puuttua työtekijän yksityiselämään esimerkiksi kieltämällä ristiäisten järjestämisen tai niihin osallistumisen. Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta työpaikalla myös koronatartuntariskeihin liittyen. Työnantajan tulee arvioida tartuntariski ja ohjata henkilö tarvittaessa etätöihin. Mikäli työtehtävien muuttaminen tai etätyö ei ole mahdollista, voi työntekijä sopia esimerkiksi vuosiloman tai muiden vapaiden käytöstä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, ja kyse on omaehtoisesta karanteenista, kyse voi olla työn estymisestä työntekijästä johtuvasta syystä, jolloin työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.

Tässä tilanteessa olisi perusteltua katsoa, että työnantaja olisi voinut järjestää työt työpaikalla siten, että lähikontakteihin liittyvä tartuntariski olisi saatu minimoitua.

Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa työntekijälle peruste, jolla varoitus on annettu. Tapauksen tietojen perusteella asiassa ei ole ollut asiallista perustetta varoituksen käyttämiselle. Toisaalta myöskään työntekijän kiistämisellä ei tässä kohtaa ole merkitystä, vaan varoituksen asianmukaisuus tulee arvioitavaksi mahdollisessa työsuhteen päättämistilanteessa.

Työnantajan tulee lain mukaan kohdella työntekijöitään tasapuolisesti. Tarjottujen työtuntien yksipuolinen vähentäminen ilman asiallista perustetta voi olla syrjivää menettelyä, vaikka tuntien määrä pysyisikin yhä työsopimuksen mukaisissa rajoissa. Lain mukaiset ylityökorvaukset tulee joka tapauksessa aina maksaa. Mikäli työnantaja ei näitä kehotuksen jälkeenkään suostu maksamaan, voidaan niitä vaatia käräjäoikeudessa vireille pantavalla kanteella.

Mikäli työnantaja on perusteetta syyttänyt työntekijää varkaudesta, voi kyseessä olla esimerkiksi kunnianloukkaus. Tästä voi tarvittaessa tehdä tutkintapyynnön, mutta ensin asiaa kannattaa yrittää selvittää työnantajan kanssa YTK:n lakimiehen avustuksella ja yrittää löytää tilanteeseen sovinnollinen ratkaisu.

Roope Tsupari
asianajaja, Kuopio
Asianajotoimisto Forte Oy

Linkki kyselyyn