"Tiedän, että moni nuorempi heppu olisi jättänyt palkkasaatavien karhuamisen sikseen"

Teppo 54 v., ravintolaesimies

Koronan myötä minulta meni ravintola-alan työt alta ja hain henkilöstövuokrausfirman kautta töitä jalostamolta, jonne tarvittiin työnseisauksen ajaksi lisää työvoimaa. Värväsin myös palkkiota vastaan tuttujani töihin. Olin sopinut henkilöstöfirman edustajan kanssa sähköpostitse työn ehdot ja keräsin ne visusti talteen, sillä jouduin toistamaan sovittuja ehtoja muille heitä värvätessäni.

Teimme porukalla hyvässä hengessä töitä ja sitten kun tilinauha tuli, jouduimme pettymykseksemme toteamaan, ettei ylityötunteja ollut maksettu sovitun mukaisesti. Asia harmitti, sillä koin olevani asiasta henkilökohtaisestikin vastuussa kavereilleni, jotka olin suostutellut töihin. Menin firman edustajan pakeille ja hän vetosi TES:iin, eikä vaikuttanut enää lainkaan sitoutuneelta ehtoihin, mitä projektiin lähdettäessä oli kirjallisestikin sovittu.

Tiedän, että moni nuorempi heppu olisi jättänyt palkkasaatavien karhuamisen sikseen, mutta minua tällainen käytös sapetti ja päätin siksi ottaa yhteyttä Lakipalvelun juristiin.

Tapaus perustuu tositapahtumiin, mutta sen yksityiskohtia on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.

Mitä sanoo Lakikaveri?

Työsopimus voi syntyä monella eri tavalla: suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Lisäksi niin sanottu hiljainen sopiminen on mahdollista. Tällöin työnantaja ilman nimenomaista sopimusta työntekijän kanssa tekemättä, sallii työntekijän tekevän työtä lukuunsa. Näin ollen henkilöstöfirman edustajan kanssa sähköpostitse sovitut työsuhteen ehdot ovat päteviä ja osapuolia sitovia. Asiassa on myös perusteita päätyä siihen tulkintaan, että sopimasi työehdot ovat tulleet myös työkavereidesi työsopimusten ehdoiksi. Tulkinnalle edellytyksenä on, että Teppo sopinut juuri kyseisten henkilöiden työsuhteista työnantajan kanssa, ja että he itse eivät ole sopineet muuta työnantajan kanssa.

Lähtökohtaisesti työehtosopimuksessa voidaan sopia vain työaikalakia paremmista ehdoista työntekijän kannalta. Jos kuitenkin kyseessä on valtakunnallinen työehtosopimus, voidaan työehtosopimuksessa sopia eräistä työaikalaissa mainituista asioista, kuten ylityökorvauksesta myös työntekijän etua heikentävällä tavalla työaikalakiin nähden. Vuokratyössä ensisijaisesti sovelletaan vuokrayhtiön eli työnantajan työehtosopimusta ja toissijaisesti käyttäjäyrityksen työehtosopimusta.

Työntekijä ja työnantaja voivat kuitenkin aina keskenään sopia lakia ja työehtosopimusta paremmista ehdoista työntekijälle. Tässä tapauksessa siis Tepon sähköpostitse sopimat työsuhteen ehdot ylitöistä ovat ensisijaisia työehtosopimukseen sekä työaikalakiin nähden.

Näkisin perustelluksi, että Teppo lähtisi vaatimaan saamattomia ylityökorvauksia viivästyskorkoineen. Mikäli työnantaja ei huomautuksista huolimatta maksa sovittuja ylityökorvauksia, on mahdollista, että asiassa ylittyy työsopimuksen purkukynnys. Tällöin Teppo ja hänen värväämänsä kaverit voivat purkaa työsopimuksen välittömästi ja vaatia tästä korvausta työnantajalta 3-24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Jos työsuhde on jo päättynyt, on mahdollista vaatia ylityökorvausten ohella kuuden päivän odotusajalta palkkaa, kun lopputiliä ei ole maksettu täysimääräisenä.

Eemeli Vilpponen
OTM, Tampere
Asianajotoimisto Tempo Oy

Takaisin etusivulle