Valmiuslain vaikutukset työsuhteeseen

Valmiuslain ja käyttöönottoasetuksen säännökset koskevat terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa tai poliisitoimessa työskenteleviä työntekijöitä. Työmääräystä koskevat säännökset koskevat vain terveydenhoitoalaa ja terveydenhoitoalan koulutuksen saaneita henkilöitä. Mikäli henkilö työskentelee näillä toimialoilla, voi valmiuslailla sekä käyttöönottoasetuksella olla vaikutuksia henkilön työsuhteeseen.

Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä. Poikkeusoloksi on muun muassa määritelty vaikutuksiltaan erityisen vakava suuronnettomuutta vastaava, hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. Koronaviruksen on katsottu täyttävän tämän määritelmän.

Valmiuslaki määrää työvelvollisuudesta poikkeusoloissa. Viranomainen voi tällöin antaa henkilölle työmääräyksen, jota on noudatettava. Valmiuslailla lisätään julkisen sektorin resursseja ja yksityisen sektorin resurssit otetaan tarvittaessa julkisen sektorin käyttöön. Samalla kiireettömiä toimintoja vähennetään.

Valmiuslain ja käyttöönottoasetuksen sekä näiden nojalla annettavien asetusten säännökset mahdollistavat myös poikkeukset työtehtäviin, ylityöhön ja vuosilomiin. Toimivaltuuksia on sallittua käyttää ainoastaan tarkoituksiin, jotka ovat välttämättömiä valmiuslain tarkoituksen saavuttamiseksi. Toimivaltuuksien käytössä on myös noudatettava suhteellisuusperiaatetta eli valtuuksien on oltava oikeudenmukaisessa suhteessa tavoitteen päämäärään.

Valmiuslain mukaan jokainen Suomessa asuva, joka toimii terveydenhuollon alalla, on saanut terveydenhuollon koulutuksen ja joka on täyttänyt 18 mutta ei 68 vuotta, on velvollinen tekemään välttämätöntä työtä terveydenhuollossa. Työmääräykset koskevat vain terveydenhuoltoalaa ja käyttöönottoasetus mahdollistaa myös loppuvaiheen opiskelijoiden työpanoksen hyödyntämisen.

Työmääräystä ei voi lähtökohtaisesti antaa henkilölle, joka toimii julkisessa virassa tai toimessa tai hänen työpanoksensa on tarpeellinen sellaisen julkisen tai yksityisen laitoksen tai yrityksen palveluksessa, jonka toiminnan jatkuminen on poikkeusoloissa välttämätöntä valmiuslain tarkoituksen toteuttamiseksi. Erityisestä syystä, kuten erikoiskoulutus tai kielitaito, on työmääräys mahdollista antaa myös tällaisessa positiossa työskentelevälle henkilölle.

Mikäli henkilö vetoaa siihen, ettei hän voi terveydellisistä syistä tehdä työmääräyksessä tehtyä työtä, on hänen esitettävä työvoimaviranomaiselle luotettava selvitys terveydentilastaan. Työvoimaviranomainen asettaa kohtuullisen määräajan selvityksen toimittamiselle. Luotettava selvitys on lähtökohtaisesti lääkärin lausunto henkilön terveydentilasta. Osatyökyvyttömän henkilön osalta työmääräys on mahdollista antaa osa-aikaisena.

Perhevapaalla olevalle henkilölle tai henkilölle, jolla on kotona jatkuvaa huolenpitoa tarvitseva lapsi eikä lapsen hoitoa voida järjestää muuten, ei voida antaa työmääräystä. Vuorotteluvapaa, opintovapaa, virkavapaa tai muu työvapaa eivät estä työmääräyksen antamista.

Työmääräys voidaan antaa korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan. Määräys voidaan uusia kerran.

Työmääräyksen nojalla henkilö voidaan määrätä työskentelemään toisella paikkakunnalla kuin missä hän asuu tai normaalisti työskentelee. Alle 7-vuotiaan tai pysyvästi/pitkäaikaisesti sairaan lapsen huoltajalle ei saa antaa työmääräystä työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Tästä on mahdollista poiketa vain erityisistä syistä.

 Työvoimaviranomainen antaa henkilölle kutsun tiedoksi postitse tai yleistiedoksiantona, jolloin kutsu on nähtävillä yleisessä tietoverkossa. Kutsun saanut terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ilmoittautumaan asuin- tai oleskelupaikkansa työvoimaviranomaiselle, joka antaa työmääräyksen.

Työmääräys voi koskea vain sellaista työtä, jota henkilö pystyy kohtuudella tekemään huomioiden hänen ikänsä, terveydentilansa, perhesuhteensa, koulutuksensa, aikaisempi työkokemus ja työn luonne. Henkilöä ei voi määrätä tehtäviin, joihin hänellä ei ole koulutusta tai aikaisempaa työkokemusta.

Työvoimaviranomaisen antamasta työmääräyksestä on käytävä ilmi työpaikan osoite, työtehtävät sekä ajankohta, jolloin henkilön on otettava työvelvollisuustyö vastaan.

Työnantajan vastuulla on selvittää mitä lääkehoidollisia tehtäviä henkilö voi suorittaa. Työnantajan määräyksiä ja ohjeistuksia lääkehoidon toteutuksesta on noudatettava. Työnantajan on myös huolehdittava henkilön riittävästä perehdyttämisestä.

Työmääräyksen perusteella tehdyn työvelvollisuussuhteen ehdot, esimerkiksi palkkaus ja työaika, määräytyvät työnantajaa sitovan työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisesti. Mikäli sovellettavaa työehtosopimusta ei ole, on henkilölle maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka.

Työmääräyksestä huolimatta henkilön työ- tai virkasuhde työnantajaan jatkuu työmääräyksen aikana keskeytymättä. Työmääräyksen perusteella tehtyä työtä pidetään työhön rinnastettavana ja täten myös työntekijän vuosilomaa kerryttävänä aikana. Työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan työhönsä.

Mikäli henkilö ei noudata valmiuslain nojalla määrättyä työmääräystä tai rikkoo työmääräyksen ehtoja, voidaan henkilö tuomita valmiuslakirikkomuksesta, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta sakkoon.

Valtioneuvoston asetus antaa työnantajille, jotka toimivat terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa tai poliisitoimessa, mahdollisuuden poiketa työaikalain ylityötä koskevista säännöksistä. Ylitöiden lakisääteisiä enimmäismääriä on täten mahdollista kasvattaa ja ylityötä voidaan teettää ilman työntekijän suostumusta. Työntekijän terveys ja työturvallisuus eivät kuitenkaan saa vaarantua.

Valtioneuvoston asetus antaa työnantajille, jotka toimivat terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa tai poliisitoimessa, mahdollisuuden poiketa työaikalain lepoaikoja koskevista säännöksistä. Työntekijöiden lakisääteisiä lepoaikoja on mahdollista vähentää. Työntekijän terveys ja työturvallisuus eivät kuitenkaan saa vaarantua. Työnantajan on myös järjestettävä työpaikalle lepoon ja virkistäytymiseen soveltuvat sosiaalitilat ja ruokahuolto.

Valmiuslaki tai käyttöönottoasetus eivät anna työnantajalle oikeuttaa muuttaa vahvistettua työvuoroluetteloa. Työnantaja saa muuttaa vahvistettua työvuoroluetteloa vain työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä. Koronaviruksesta johtuvat ennalta-arvaamattomat poissaolot voivat tapauskohtaisesti muodostaa perustellun syyn työvuoroluettelon muutokselle.

Valtioneuvoston asetus antaa työnantajille, jotka toimivat terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa tai poliisitoimessa, mahdollisuuden poiketa vuosilomalain vuosiloman antamista koskevista säännöksistä. Työnantaja ei ole velvollinen antamaan jäljellä olevia vuosilomia ennen seuraavaan lomakauden alkua. Työnantaja voi myös poiketa loman ilmoitusaikaa (1 kk tai väh. 14 pvä) koskevista säännöksistä. Asetus on voimassa 13.4.2020 asti. Mikäli asetuksen voimassaoloa jatketaan, voi tämä vaikuttaa myös työntekijän tuleviin kesälomiin.

Valtioneuvoston antama asetus antaa työnantajille, jotka toimivat terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa tai poliisitoimessa, mahdollisuuden siirtää vahvistetun vuosiloman ajankohtaa.

Valtioneuvoston antama asetus antaa työnantajille, jotka toimivat terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa tai poliisitoimessa, mahdollisuuden keskeyttää aloitetun vuosiloman.

Valmiuslaissa on annettu terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, pelastustoimessa ja hätäkeskustoiminnassa mahdollisuus poikkeusoloissa rajoittaa irtisanoutumisoikeutta. Valtioneuvosto on antanut valmiuslain nojalla asetuksen, jonka mukaan työntekijän irtisanoutuessa työnantaja voi pidentää noudatettavaa irtisanomisaikaa neljään kuukauteen. Irtisanomisajan pidentämisen on oltava välttämätöntä väestön terveydenhuollon, vähimmäistoimeentulon tai turvallisuuden vuoksi.

Katja Halonen, asianajaja varatuomari, KTM, Teperi & Co Oy

Lue myös:
Koronavirus - matkustaminen ja palkanmaksu
Koronaviruksen vaikutukset työsuhteessa

Ajantasaista tietoa hakemusten käsittelystä