Työlainsäädännön väliaikaisten muutosten voimassaoloa ei pidennetty
Koronaviruksen vuoksi työsopimuslakiin ja lakiin yhteistoiminnasta yrityksissä tehtiin väliaikaisia muutoksia aikavälille 1.4.2020-31.12.2020. Näiden muutosten voimassaoloa ei enää jatketa, joten vuodenvaihteen jälkeen palataan taas noudattamaan vanhaa tuttua lainsäädäntöä.
Tilapäiset lakimuutokset koskivat seuraavia aihepiirejä:
- Koeaikapurku
Koeaikapurkua ei saa enää 1.1.2021 alkaen tehdä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella. Koeajan tarkoituksena on antaa sekä työnantajalle että työntekijälle aikaa arvioida työntekijän soveltumista uuteen työhön ja työyhteisöön. Koeaikapurun peruste ei saa olla syrjivä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen. Lähtökohtaisesti tuotannollinen ja taloudellinen peruste ei siis ole tällainen koeajan tarkoitukseen nähden perusteltu syy, ja tammikuun alusta sitä ei voi käyttää perusteena koeaikapurulle. - Lomautusilmoitusaika
Lomautusilmoitusaika, eli lomautusilmoituksen antamisajan ja lomautuksen alkamisen välinen aika, pitenee takaisin työsopimuslain 14 päivän mukaiseen lomautusilmoitusaikaan. Jos lomautusilmoitus on annettu viimeistään 31.12.2020 saa työnantaja noudattaa lyhyempää viiden päivän lomautusilmoitusaikaa, vaikka varsinainen lomautus alkaisi vuoden 2021 tammikuussa. - Lomautuksia koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden vähimmäisaika
Yhteistoimintalaissa vähimmäisneuvotteluajat pitenevät 1.1.2021 alkaen jälleen 14 päiväksi ja kuudeksi viikoksi. Lomauttamista koskevien YT-neuvotteluiden on alettava viimeistään 31.12.2020, jotta lyhyempää viiden päivän neuvotteluaikaa saa noudattaa. - Määräaikaiset työntekijät ja lomautus
Koronaviruksen vuoksi myös määräaikainen työntekijä voitiin lomauttaa kuten toistaiseksi voimassa oleva työntekijä. 1.1.2021 alkaen määräaikainen työntekijä voidaan lomauttaa vain, jos sijaistettava työntekijä voitaisiin lomauttaa. Jos määräaikainen työntekijä ei siis sijaista ketään, ei häntä voida lähtökohtaisesti lomauttaa. Jos määräaikaisen työntekijän lomautus on alkanut viimeistään 31.12.2020, voidaan hänet lomauttaa kuten toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva työntekijä. - Takaisinottovelvollisuus
Tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanottujen työntekijöiden takaisinottoajan pituus palautuu takaisin neljään (alle 12 vuotta kestänyt työsuhde) tai kuuteen (vähintään 12 vuotta kestänyt työsuhde) kuukauteen. Takaisinottovelvollisuus tarkoittaa sitä, että työnantajalla on velvollisuus tarjota tuotannollis-taloudellisin syin irtisanotuille työntekijöille työtä, jos työnantaja tarvitsee uusia työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin töihin kuin missä irtisanotut työntekijät työskentelivät.
HUOM! Tämä blogiteksti koskee työlainsäädännössä olevia muutoksia, eikä koske ansiosidonnaisia päivärahoja koskevaa työttömyysturvalainsäädännössä olleita tilapäisiä lakimuutoksia. Työttömyysturvaa koskevista väliaikaisista lakimuutoksista voit lukea työttömyyskassan ajankohtaista-osiosta ja tietopankista.
Tiedotamme YTK-Yhdistyksen blogiteksteissä jäseniemme jäseneduista ja työelämään vaikuttavista ilmiöistä. Blogi ei ole neuvontaa, joten jos sinulla on kysymyksiä liittyen työlainsäädännön väliaikaisiin lakimuutoksiin ja niiden poistumiseen, ota yhteyttä oikeudelliseen työsuhdeneuvontaan. Tämä blogiteksti koskee lainsäädäntöä, joten työsuhteeseesi mahdollisesti sovellettavassa työehtosopimuksessa on saatettu sopia toisin.
Sofia Härmä, juristi
Toimin YTK Työelämäpalveluissa juristina. Osallistun jäsenrajapinnassa työskentelyn lisäksi oikeudellisen neuvonnan kehittämiseen. Pyrin työssäni löytämään ratkaisuja siihen, kuinka pystyisimme entistä sujuvammin auttamaan jäseniämme heidän työsuhteisiinsa liittyvissä huolissa. Työoikeudellisen palvelun kehittäminen onkin yksi työelämäpalvelujen keskeisistä teemoista, joten pysy kuulolla.
