Kasvokuva Suvi Uskista

Somehäirintä on tavallista, mutta usein vaikeaa tunnistaa

Haukkumista, kiusaamista, uhkailua, seksuaalista häirintää, vihapuhetta ja maalittamista. Tiesitkö, että yli 40 prosenttia aikuisista on kokenut häirintää sosiaalisessa mediassa? Julkisesti tapahtuva kommentointi on vain jäävuoren huippu laajasta ilmiöstä. Haastattelimme sometohtori Suvi Uskia, lue lisää!

”Häirintä on viime vuosien aikana yleistynyt kiihtyvää vauhtia. Enää kukaan ei voi väittää, ettei tietäisi mistä on kyse. Suurin osa häirinnästä tapahtuu kuitenkin yksityisviestien kautta ja siksi on vaikea osoittaa, kuinka tavallista somehäirintä oikeastaan on”, sanoo sometohtori ja someturvaan erikoistuneen SomeBuddyn toimitusjohtaja Suvi Uski.

Hän kertoo, että erityisesti naiset kohtaavat vihapuhetta, kun taas esimerkiksi seksuaalinen häirintä kohdistuu molempiin sukupuoliin ja myös muunsukupuolisiin. Somehäirintää kokevat kaikenikäiset, joskin eri somealustoilla. Nuoremmilla ikäluokilla Instagram, SnapChat ja TikTok ovat tavallisimmat kanavat, kun taas vanhemmilla Twitter, Facebook ja LinkedIn.

Moni kokee työhön liittyvää somehäirintää

Suvi Uski sanoo, että erityisesti työn yhteydessä tapahtuvaa häirintää on usein vaikea tunnistaa. 

Työelämän somehäirintä voi kohdistua joko työntekijään tai organisaatioon.

"Häirintää esiintyy erittäin monessa ammattiryhmässä. Yleisiä esimerkkejä ovat poliisit, toimittajat sekä tutkijat, jotka työskentelevät kiistanalaisten aiheiden parissa tai kertovat työnsä tuloksista julkisesti. Myös viranomaiset ja julkisessa virassa toimivat henkilöt, joilla on vastuuta ja päätösvaltaa kohtaavat häirintää.”

”Muun muassa asiakaspalvelutyössä pelin henki on muuttunut. Ravintola- ja myymälätyöntekijät ovat niin sanotusti asiakkaiden valvonnassa ja voivat kohdata julkista haukkumista, solvaamista ja häirintää. Työntekijöitä saatetaan kuvata ja videoita levitetään somessa ikävien tekstien kera”, kuvailee Uski.

Hän muistuttaa, että ihminen on nykyään eri lailla haavoittuvainen, kuin 15–20 vuotta sitten. Pelkästään ihmisen nimellä kenestä tahansa voi löytää helposti tietoja netistä. Asiakaspalvelutyössä työntekijät toimivat usein omilla nimillään.

Uski kertoo, että myös organisaatioiden sisällä tapahtuu häirintää. Työntekijästä voidaan kaivaa esiin ikäviä juttuja, joiden tarkoituksena on hiljentää hänet. Tällöin häirintä ei liity työhön vaan menee henkilöön.

”Erilaiset somekanavat ja digialustat ovat omiaan aiheuttamaan konflikteja, sillä niissä vuorovaikutus on haastavampaa. Väärinymmärryksiä tapahtuu helpommin, kun viestejä kirjoitetaan kiireessä tai ilmaistaan asioita huolimattomasti. Joskus tilanteet eskaloituvat.”

Kerro asiasta – apua on saatavilla

Suvi Uskin mukaan häirintää kohtaavat jäävät valitettavan usein asiansa kanssa yksin. Tilanteita ja häirinnän kohteeksi joutumista saatetaan hävetä. Tapaukset voivat olla intiimejä ja ihmiset ovat peloissaan ja ahdistuneita. Somehäirinnän kohteeksi joutunut ei välttämättä myöskään ymmärrä joutuneensa rikoksen uhriksi.

”Yli 60 prosenttia SomeBuddylle ilmoitetuista tapauksista täyttää rikoksen tunnusmerkit."

"Puolet näistä tapauksista ovat sellaisia, ettei uhri itse ole ymmärtänyt, että kyseessä on rikos."

Työhön liittyvästä häirinnästä ei välttämättä uskalleta kertoa työkavereille tai esimiehelle, koska pelätään kollegoiden reaktioita ja hävetään oman ammattitaidon ja osaamisen kyseenalaistamista. Uski sanoo, että työnantajat ymmärtävät harvoin riittävän hyvin, mitä yksilön suojeleminen somehäirinnältä käytännössä tarkoittaa.

”Työpaikoilla tarvitaan enemmän tietoutta ja käytännön taitoja käsitellä asiaa. Hyvin harvassa paikassa asiat ovat sillä tasolla kuin pitäisi. Usein jää yksittäisistä esimiehistä kiinni, osataanko tilanteisiin reagoida.”

SomeBuddyn tavoitteena on parantaa yhteisöjen hyvinvointia ja turvallisuudentunnetta digitaalisissa ympäristöissä ja somealustoilla. SomeBuddyn tarjoaman sovelluksen kautta voi saada oikeudellista neuvontaa, toimintaohjeita ja psykososiaalista ensiapua, jos kohtaa somehäirintää työelämässä tai sen ulkopuolella.

SomeBuddy haluaa lisätä ihmisten tietoutta somehäirinnästä ja esimerkiksi siitä, milloin rikoksen tunnusmerkit täyttyvät. He kehottavat ihmisiä ottamaan tilanteet vakavasti.

Suvi Uski kertoo, että murros on jo tapahtumassa, sillä somen roolia häirinnässä ei enää vähätellä samalla tavalla, kuin ennen. Kun somen roolia ja vaikutuksia ymmärretään paremmin, on tapauksiin mahdollista suhtautua aiempaa vakavammin.


YTK-Yhdistys selvittää jäsenkyselyn avulla jäsentensä mahdollisia kokemuksia somehäirinnästä. Kysely on lähetetty sähköpostitse toukokuun alussa. 

Elina Andersson-Finne viestintäpäällikkö YTK-Yhdistys henkilökuva

Elina Andersson-Finne, viestintäpäällikkö

Vastuullani on jäsenviestinnän lisäksi erityisesti mediasuhteet ja vaikuttaminen. Tavoitteeni on kuunnella sinua ja kaikkia muita yhdistyksen jäseniä sekä toimintaympäristöämme tarkalla korvalla ja sen kautta pyrkiä parantamaan työelämää. Olethan siis rohkeasti yhteydessä!

Näistä puhutaan

Takaisin

Linkki kyselyyn