Mitä voisimme oppia e-urheilijoiden työelämäkunnosta?
E-urheilijoiden työpäivät muistuttavat enemmän toimistotyötä kuin urheilua. Tutkimusten mukaan kilpapelaajat kuitenkin liikkuvat enemmän ja syövät terveellisemmin kuin väestö keskimäärin. Heidän on myös osattava optimoida työkykynsä tärkeisiin pelipäiviin. Mitä tästä voisi oppia?
Istut tietokoneen ääressä 7-8 tuntia päivässä. Työ on intensiivistä. Tilanteet muuttuvat jatkuvasti, koko ajan pitää olla valmis reagoimaan. Teet töitä pääosin etänä ja tapaat tiimiläisiäsi kasvotusten harvoin.
Kuulostaako tutulta?
Kyse voisi olla monen toimistotyöläisen työpäivästä. Todellisuudessa kyse on jyväskyläläisen e-urheilujoukkue KOVAn kilpapelaajan arjesta.
Koska kilpapelaamista kutsutaan myös e-urheiluksi, pelaajia verrataan usein urheilijoihin.
Tämä on tietysti melko pöhköä, koska monessa mielessä kilpapelaajan työ tosiaan muistuttaa enemmän toimistotyöntekijän kuin hiihtäjän, jääkiekkoilijan tai telinevoimistelijan työtä.
”Koneen edessä tehdään 8 tunnin työpäiviä. Tauotukseen on siis syytä kiinnittää huomiota: välillä pitäisi muistaa nousta jaloittelemaan, venyttelemään ja irrottaa katse näytöstä”, kertoo KOVAn suorituskykyvalmentaja Perttu Leppä.
Kuulostaa taas tutulta, eikös?
E-urheilijat elävät terveellisemmin kuin väestö keskimäärin
E-urheiluun on pitkään liitetty mielikuva ”huonokuntoisista, ylipainoisista, vuorokaudet ympäri koneen ääressä istuvista nuorista miehistä”. Mikä on totuus? Annetaan tutkimusten kertoa!
Tutkimusten mukaan:
- Kilpapelaajat syövät paremmin kuin väestö keskimäärin. He mm. nauttivat huomattavasti vähemmän sokeria kuin muut, sanoo tuore saksalaistutkimus.
- Kilpapelaajat liikkuvat enemmän kuin väestö keskimäärin. Saksalaistutkimuksen mukaan yli 80 % pelaajista täyttää WHO:n suositukset eli liikkuvat yli 2,5h viikossa. Tuoreen tutkimuksen mukaan pelaajat liikkuivat peräti 9,5 h viikossa. Jyväskylän Yliopiston tutkimuksessa huippupelaajilla oli fyysistä harjoittelua keskimäärin 1h päivässä.
- Kilpapelaajat tupakoivat vähemmän ja juovat vähemmän alkoholia kuin muut, selvisi australialaistutkimuksessa.
- Saksalaispelaajat istuvat keskimäärin 7,7 h päivässä, mikä on vähemmän kuin suomalaiset keskimäärin tällä hetkellä.
E-urheilijat eivät siis ole urheilijoita sanan perinteisessä merkityksessä, mutta keskivertotoimistotyöläistä terveemmät elämäntavat useilla heistä on. Tämä johtuu varmasti siitä, että terveiden elämäntapojen yhteys onnistuneisiin pelisuorituksiin on todettu tutkimuksissa.
”Kun liikunta, ravinto ja uni ovat tasapainossa, sillä on iso vaikutus muun muassa vireystilaan, keskittymis- ja reaktiokykyyn sekä yleiseen jaksamiseen”, Leppä sanoo.
Kuulostaa ominaisuuksilta, joilla on paljon käyttöä myös perinteisemmässä työelämässä.
Suorituskykyvalmentajat huolehtivat pelaajien työkyvystä
Siinä missä perinteisemmässä työelämässä puhutaan työkyvystä ja pyritään huolehtimaan työntekijöiden työhyvinnoista, vaikkapa liikuntasetelien ja sähköpöytien avulla, on monessa e-urheilujoukkueessa menty aste pidemmälle. Pelaajien työelämäkunnosta huolehtivat Perttu Lepän kaltaiset suorituskykyvalmentajat.
”Vastuullani on kaikki, mikä tapahtuu itse pelin ulkopuolella”, tiivistää Leppä ja kertoo, että hänen valmennusfilosofiassaan itsetuntemuksella ja itselle sopivien elämäntapojen löytämisellä on suuri merkitys. Kilpapelaajia ei siis paimenneta aamukuudelta kimppalenkille, vaan jokaista tuetaan itselle mieluisan liikuntamuodon löytämisessä.
”Lähestymistapa on sellainen personal trainer -tyylinen,” kuvailee Leppä, joka on lanseerannut pelaajilleen myös työkalun oman hyvinvoinnin ja suorituskyvyn seurantaan.
”Aina viikon päätteeksi pelaajat arvioivat menneen viikon nukkumistaan, ruokailuaan, liikuntaa ja jaksamistaan."
"Näitä sitten verrataan samaisen viikon pelillisiin suorituksiin, jotta syyt ja seuraukset ovat nopeasti nähtävissä”, Leppä kuvaa.
Peleissä on yllettävä parhaimpaansa
Jonkinlaisena erona perinteisempään toimistotyöhön, kilpapelaajalle ”koko potentiaalin saavuttaminen”, ”parhaimpaansa yltäminen” ja ”suorituskyvyn optimointi” eivät ole vain konsulttijargonia ja LinkedIn-lätinää, vaan olennainen osa arkea. Kilpapelaajilla työkyvyn on todellakin oltava tapissa, kun tärkeä turnaus on edessä.
”Siinäkin kyse on näistä perusasioista. Elämäntapojen on oltava kunnossa pitkässä juoksussa, jotta tärkeimmillä hetkillä, kuormittavina pelipäivinä saa itsestään kaiken irti. Lisäksi paneudumme valmennuksessa myös peleihin valmistautumiseen ja itse pelin aikaisiin juttuihin: miten vireystila optimoidaan ja miten sitä ylläpidetään”, kertoo Leppä, joka vastaa myös KOVAn pelaajien psyykkisestä valmennuksesta.
Toimistotyössä harvemmin on turnauksia, joissa pelattaisiin miljoonista euroista, mutta meidän kaikkien työkyky on syklistä. Aina ei voi, eikä tarvitse olla 100 % iskussa, mutta tärkeimpinä hetkinä kapasiteettia olisi hyvä olla.
Vaikka moni meistä tavan työntekijöistä ei siis äkkiseltään ehkä löydä samaistumispintaa e-urheilijoista, tuntuu niitä olevan yllättävän paljon. Ehkä jopa niin paljon, että kilpapelaaminen pitäisi nähdä yhtenä monista mahdollisuuksista edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa.
”Viidennes 18-29-vuotiaista miehistä syö epäterveellisesti, liikkuu liian vähän ja tupakoi."
"Lähes puolet heistä on ylipainoisia (FinTerveys 2017). E-urheilu voi olla yksi tapa tavoittaa tämä joukko ja istuttaa heihin ajatusta siitä, miten liikunnalla, unella ja ravinnolla on vaikutusta kaikkeen – myös pelaamiseen”, Leppä huomauttaa.
