Hyppää sisältöön

Etusivu Mitä Afrikka opettaa työnhakijalle ja työnantajalle

Mitä Afrikka opettaa työnhakijalle ja työnantajalle

Aiheet

  • Henkilötarina
  • Työnhaku

Saana Rossi on yksi Suomen tunnetuimmista rekrytoijista, joka vastaa työnantajansa menestyksestä. Hänellä on kokemus tuhansien ihmisten palkkaamisesta. Sydämeltään hän on kuitenkin kirjailija, joka haluaa nähdä asiat mahdollisimman monesta näkökulmista. Yhden opettavaisimmista kokemuksista on tarjonnut Afrikka.

Menestys, osaaminen, aitous, vakuuttaminen, luovuus, vahvuudet, videot… Kun aktiivinen työnhakija googlailee työnhakuun liittyen, ei voi olla törmäämättä Saana Rossiin. Hän on rekrytointistara ja alan yksi menestyneimpiä, palkittu, ihailtu, jännittävä ja kunnioitusta herättävä. Uskaltaisiko hänelle edes lähettää tavallista työhakemusta vai pitäisikö suosiolla hypätä laskuvarjolla, videoida se ja kertoa oma tarinansa siinä samalla?

Todellisuuden Rossi on kuitenkin miellyttävä ja maanläheisempi eikä ollenkaan pelottava. Videohakemuksiakin kuulemma tulee, mutta perinteisimmilläkin konsteilla pärjää. Hänen ympärilleen kehkeytynyt henkilöbrändi ei ole edes tietoisesti rakennettu, vaan sillä on ollut ihan käytännönläheiset tarkoitusperät. 

”En ole halunnut brändiksi. Olen töissä äärimmäisen kilpaillulla teknologia-alalla, jossa erottuminen on vaikeaa. Siksi on ollut välttämätöntä tulla nähdyksi ja tunnetuksi”, paljastaa Saana Rossi, teknologiayhtiö Vincitin henkilöstön menestymisestä ja hyvinvoinnista vastaava johtaja.

Aluksi julkisuudentavoittelu oli ollut vaikeaa ja suorastaan vastenmielistä. Varsinaista sisältöstrategiaa hän ei ole kuulemma laatinut, saati käynyt aiheeseen liittyviä kursseja. Paras menestys on kummunnut aitoudesta.

”Brändäyksen alkuperäinen idea on ollut houkutella työnantajalleni lisää hakemuksia, ja siinä tunnettuus tietenkin auttaa. Työni tarkoitukset ja tavoitteet ovat kuitenkin paljon laajempia.”

Afrikan kautta kirjailijaksi

Saana Rossi valmistui yhteiskuntatieteistä ja teki gradunsa kehitysyhteistyöstä. HR-hommat eivät vielä silloin olleet mielessä. Kiinnostus ihmisiä kohtaan oli kuitenkin selvää. Asia varmistui Tansaniassa, jossa hän vietti työharjoittelujaksonsa.  

”Vaikka Afrikka on maanosana erilainen, oli opettavaista huomata, kuinka samankaltaisia me kaikki ihmiset olemme.”  

Kokemus Afrikasta on ollut Rossille voimakas ja se tulee pintaan vielä vuosien jälkeen.  

Suhtautuminen työntekoon oli Afrikassa kunnianhimoista, mutta rentoa. Hierarkiat olivat Suomeen verrattuna paljon kovemmat ja osittain jopa shokeeraavat. Kokemus auttoi myös ymmärtämään suomalaista työelämää ulkomaalaisen silmin.  

”Pitäisi muistaa, että täällä Suomessa elämme aivan omassa ulottuvuudessamme. Erityisesti se korostuu teknologia-alalla, joka muutenkin on edelläkävijänmaineessa ja elää käytännössä tulevaisuudessa”, Rossi vertaa.   

Hänen mukaansa jokaisen pitäisi kerran käydä Afrikassa ja saada perspektiivit oikeiksi.  

”Opin paljon kiitollisuudesta. Näin ihmisiä, joilla ei ollut mitään, mutta he olivat silti tyytyväisiä ja pursusivat aitoa iloa. Siihen verrattuna Suomi on ihmeellinen kupla, jossa helposti sorrutaan tyytymättömyyteen”, hän kertoo.  

Aitoudesta ja haaveistaan hän ei ole luopunut, vaikka onkin sittemmin päätynyt kovaksi koetulle HR-alalle. Rossilla on nimittäin nuoresta asti ollut haave tulla kirjailijaksi. Sen hän toteutti, vaikka on ollut palkkatöissä.  

”Tiedän, ettei kirjailijaksi tulla noin vain. Olen aina kirjoittanut, mutta tosissaan kirjoittaminen on eri juttu. Tunnistin, että elämä on lyhyt ja että suurinta haavetta on pakko tavoitella. Mikä oikeasti estää ja mikä olisi pahinta mitä voisi tapahtua”, kysyy Rossi.  

Työssään menestynyt HR-ammattilainen rohkaistui ja otti asian puheeksi työnantajansa toimitusjohtajan kanssa. Hän neuvotteli itselleen neljän kuukauden kirjoitusloman ja toteutti haaveensa. Syntyi Rekrytoija, autofiktiivinen kirja ja kasvutarina. Rossille tämä oli parempi asia kuin mikään palkankorotus. 

”Haaveen toteutuminen ja sen mahdollistaminen lopulta sitouttivat minut kiinteämmin Vincitille. Olen ollut mielestäni parempi työntekijä kirjan jälkeen. Ja sataa kirjan maine myös työnantajan laariin”, pohtii Rossi.

Työsuhdetoimintaa

Modernit työsuhteet yleistyvät, ovat ne sitten palkkatöitä tai freelancer-hommia tai perustuvat kevytyrittäjyyteen tai muuhun palkkariippumattomaan työsuhteeseen. Saana Rossin mielestä tällaisessa ympäristössä ihmiset haluavat tehdä laajasti ja kehittyä moniin suuntiin. Työnantajalle se tuo myös uutta ajateltavaa.  

”Käytän usein parisuhdevertauksia, kun kuvaan työelämää tai työnhakua. Joskus työsuhteessa avoin suhde voi sitouttaa enemmän. Ellei ihminen saa tehdä sitä, mistä innostuu ja haaveilee tai ellei työsuhdetta voi muokata myös omien tarpeiden näkökulmista, on riskinä, että hän lähtee suhteesta pois”, Rossi rinnastaa.  

Haaveiden ja halujen taustalla voi olla sellaisia rekrytoinnin kannalta merkittäviä asioita, kuten uteliaisuus, rohkeus ja tiedonnälkä.  

”Tämä heijastuu työnhakuun. Kannattaa olla rohkea erilaisissa valinnoissa ja miettiä vaikkapa kokonaan uusia aloja. Erilaisten roolien ja työtehtävien testaaminen ovat tätä päivää”, hän painottaa.  

Ihmiset ovat Rossin mukaan holistisia eli kokonaisvaltaisia. Samalla sokeudutaan ja uraudutaan tietyille ajattelutavoille, joista yksi on perinteinen rekrytointiajattelu.  

”Siksi haluan koko ajan haastaa. Työnhaussa korostetaan aina osaamista, mutta se voikin olla työnantajalle helpompi tapa perustella valintoja. Persoona vaikuttaa ja subjektiivisuudellakin on merkitystä, siksi aihe on niin vaikea. Ideaalitilanteessa pitäisikin aina käydä keskusteluja.”  

Teknologiavetoisessa ympäristössään Vincit käy kisaa parhaista osaajista. Yrityksen hyvä ja tunnettu brändi tuo yhteydenottoja ja onpa firmalla käytössään myös sisäinen rekrybonus. He myös itse hunttaavat eli etsivät potentiaalisia työntekijöitä. Valinnoissaan Vincit käyttää hyväksi havaittua kolmivaiheista etenemistä: 

  • Ensimmäisessä vaiheessa tutustutaan puolin ja toisin, opitaan työnhakijan osaamisesta ja persoonasta ja yrityksen kulttuurista ja tavoitteista. 
  • Toisessa vaiheessa työnhakijan osaamista yleensä testataan joko etukäteistehtävillä tai muilla testeillä.
  • Kolmannessa vaiheessa mukaan tulevat liiketoimintajohtajat tai esihenkilöt, keskitytään bisneshaasteisiin ja tavoitteisiin.  

Valmiit kysymykset ovat haastatteluiden lähtökohta, mutta Saana Rossi painottaa myös puoliksi strukturoidun mallin merkitystä. Toisin sanoen tietty määrä samankaltaisuutta täytyy vertailtavuuden vuoksi olla, mutta tilaa täytyy jäädä myös vapaalle ja avoimelle etenemiselle.  

”Monesti haastattelut menevätkin tilanteen mukaan ja erityisesti teknologia-alan ihmisistä pitää välillä kaivaa tietoa esiin”, hän vinkkaa.  

Kirjailijalle tiedon saaminen ei liene ongelma. Haaveiden ja tavoitteiden sanoittaminen on kuitenkin aina yhtä vaativaa, oli sitten työnantaja tai työnhakija. Siksi työ ihmisten parissa on niin koukuttavaa.

”Parhaimmillaan rekrytointi vie yrityksen sinne, minne se haluaa mennä. Silloin oikeat ihmiset ovat oikeissa rooleissa, kukoistavat ja onnistuvat työssään”, sanoisi Rossin kirjailijaminä.    

YTK Työelämä tarjoaa jäsenilleen työelämään liittyvää lisäturvaa ja palveluita. Meiltä saat turvaa ja tukea yksilölliselle työurallesi alasta riippumatta.