
Koronavirus – matkustaminen ja palkanmaksu
Koronavirus on herättänyt monenlaisia kysymyksiä ja ongelmatilanteita. Erityisesti keskiössä ovat olleet erilaiset vapaa-ajan matkustamiseen ja työhön paluuseen sekä palkanmaksuun liittyvät kysymykset. Alla olevaan tekstiin on vastattu yleisimpiin aiheeseen liittyviin kysymyksiin.
Voiko työnantaja kieltää työntekijää matkustamasta ulkomaille?
Työnantajalla ei ole oikeutta kieltää työntekijää matkustamasta vapaa-ajallaan ulkomaille tai edes koronaviruksen riskialueille. Mikäli työnantaja on ohjeistanut tai jopa kieltänyt työntekijältä matkustamisen, ei työntekijälle voi koitua seurauksia kiellon rikkomisesta. Mikäli työntekijä vapaa-ajan matkaltaan saa tartunnan, on työnantajalla normaali sairausajan palkanmaksuvelvollisuus.
Voiko työnantaja kieltää työntekijältä pääsyn työpaikalle, jos työntekijä on palannut ulkomailta?
Työnantaja voi päättää, että ulkomailta tai tietyltä alueelta palanneet työntekijät eivät saa tietyn ajanjakson aikana saapua työpaikalle. Koska kyse on työnantajan omasta ohjeistuksesta ja määräyksestä, on työnantajalla velvollisuus maksaa työntekijälle normaali palkka.
Onko työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus, jos työntekijä sairastuu koronavirukseen?
Työntekijän sairastuessa koronavirukseen, on työnantajalla normaali työsopimuslain tai työehtosopimuksen mukainen sairausajan palkanmaksuvelvollisuus. Mikäli työntekijä määrätään eristykseen tartuntatautilain nojalla, Kela maksaa työntekijälle täyden ansiomenetyksen suuruista tartuntatautipäivärahaa. Siltä osin kuin työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa, tartuntatautipäiväraha maksetaan työnantajalle.
Onko työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus, jos työntekijän lapsi sairastuu koronavirukseen?
Mikäli työntekijän lapsi on sairastunut koronavirukseen, on työntekijällä oikeus olla poissa työstään työsopimuslain tilapäistä hoitovapaata koskevan säännöksen tai sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti. Edellytyksenä on yleensä muun muassa se, että sairastunut lapsi on alle 10-vuotias. Työstä poissaolo voi työsopimuslain mukaan kestää enintään neljä päivää. Työnantaja on velvollinen maksamaan sairasta lasta hoitavalle työntekijälle palkan sovellettavan työehtosopimuksen määräyksen mukaisesti. Jos työntekijään ei sovelleta mitään työehtosopimusta, palkanmaksuvelvollisuutta ei työsopimuslain säännösten nojalla ole.
Työntekijällä on oikeus olla poissa työstään myös, jos työsopimuslain poissaoloa pakottavista perhesyistä koskevan säännöksen tai tätä vastaavan työehtosopimuksen määräyksen edellytykset täyttyvät. Edellytyksenä poissaololle on, että työntekijän välitön läsnäolo kotona on välttämätöntä lapsen tai tämän hoitajan sairastumisen vuoksi. Oikeus olla poissa työstä päättyy, kun lapsen hoito saadaan järjestettyä tai työntekijän välitön läsnäolo ei ole enää välttämätöntä esimerkiksi lapsen terveydentilan vuoksi. Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon osalta.
Sairasta lastaan hoitavalla työntekijällä on kuitenkin oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan, jos hänen alle 16-vuotias lapsensa on määrätty kotiinsa eristykseen viranomaisen toimesta ja työntekijä on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään.
Onko työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus, jos työntekijä tai työntekijän lapsi määrätään karanteeniin?
Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta karanteenin ajalta, ellei sovellettavassa työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Työntekijä on oikeutettu Kelan maksamaan tartuntatautipäivärahaan. Tartuntatautipäiväraha on täysimääräinen korvaus ansionmenetyksestä.
Mikäli työntekijän lapsi on määrätty karanteeniin, ei työnantajalla myöskään ole palkanmaksuvelvollisuutta. Työntekijällä on kuitenkin hyväksyttävä syy poissaoloon. Työntekijällä on oikeus tartuntatautipäivärahaan myös silloin, kun hänen alle 16-vuotias lapsensa on määrätty karanteeniin ja työntekijä joutuu olemaan poissa työstä tästä syystä.
Onko työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus, jos työntekijä joutuu ulkomailla karanteeniin?
Työntekijä voi työ- tai vapaa-ajanmatkallaan joutua karanteeniin ulkomailla. Työmatkan osalta suositus on, että työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus myös työhön palaamisen estymistä olevalta ajalta sekä velvollisuus korvata mahdolliset lisäyöpymisistä tai lentojen siirtämisestä aiheutuneet kustannukset. Työntekijä on EU-alueella olleessa oikeutettu tartuntatautipäivärahaan. Mikäli työnantaja maksaa palkan, maksetaan tartuntatautiraha työnantajalle.
Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta, mikäli työntekijä vapaa-ajan matkallaan asetetaan karanteeniin eikä hän pääse palaamaan töihin loman päättyessä. Kyseessä on kuitenkin luvallinen, mutta palkaton, poissaolo. Mikäli karanteeni on määrätty EU-alueella, työntekijällä on oikeus tartuntatautipäivärahaan.
Miten toimia sairastapaus- tai karanteenitilanteessa?
Tärkeintä sekä sairastumis- että karanteenitilanteessa on välittömästi informoida työnantajaa sairastumisesta tai kareenteeniin joutumisesta sekä pitää työnantaja ajan tasalla. Sairastapauksissa työnantajalta on hyvä tiedustella, vaadintaako tällaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa lääkärintodistusta poissaolosta. Mikäli työnantaja vaatii todistuksen, työterveyshuoltoa tai terveyskeskusta on hyvä konsultoida puhelimessa ja tiedustella onko sairaslomatodistus mahdollista saada esimerkiksi etäkonsultoinnin kautta. Karanteenitapauksessa, työnantajan vaatiessa, ao. maan viranomaiselta pitäisi pyytää todistus karanteenimääräyksestä.
Tartuntatautipäivärahahakemusta varten työntekijä tarvitsee kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin tekemän päätöksen työntekijän työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista. Lisäksi työnantajan on annettava selvitys ansionmenetyksestä.
Katja Halonen, asianajaja, varatuomari, KTM, Teperi & Co Oy
Lue myös:
Koronaviruksen vaikutukset työsuhteesessa
Valmiuslain vaikutukset työsuhteeseen