YTK-Yhdistys selvittää, miten työelämän muutos vaikuttaa tavalliseen työntekijään
YTK-Yhdistys kysyy suomalaisilta Työelämä 2030 -kyselyssä työelämän muuttumisesta. Kysely on auki elokuun loppuun saakka.
"Kysely on osa syksyn kampanjaamme, jolla halutaan muistuttaa, että muutos on mahdollisuus ja rohkaista niin työntekijöitä kuin työnantajia uuteen ajatteluun.Kampanjassamme kannustamme kokeneempaa ja iäkkäämpää työntekijää rohkeasti tarttumaan uuteen. Toisena kärkiviestinä rohkaisemme työnhakijoita näkemään myös keikkatyön ja pätkätyön roolin mahdollisena työntekotapana”, YTK-Yhdistyksen johtaja Pirjo Kaasinen kertoo.
Novetoksen valmentaja, työpsykologi Hanna Poskiparta haluaa korostaa, että työelämässä on aina ollut muutoksia.
”Muutos on myös positiivista. Monelle muutos tarjoaa mielekkäämpiä työmahdollisuuksia ja uusia ammatteja. Työelämän muutos tehdään yhdessä, ja kaikki voivat omalta osaltaan edistää sitä”, hän sanoo.
”Työelämän muutoksesta on runsaasti tutkimuksia, mutta harvemmin kysytään palkansaajien mielipiteitä asiasta. Jäsenkuntamme on tietyllä lailla pienoismalli koko Suomesta, joten uskoisin, että työnantajia ja päättäjiä kiinnostavat kyselyn tulokset”, Kaasinen toteaa.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoinin mukaan työelämän murroksen taustalla on monta asiaa, kuten teknologinen kehitys, talouden globalisaatio, väestön ikääntyminen, mahdollisuus työvoiman liikkumiseen yli maarajojen sekä länsimaissa tapahtunut muutos ihmisten arvoissa. Ajatus elinikäisestä ja varmasta työsuhteesta sekä lojaalista kiinnittymisestä yhteen työnantajaan on kadonnut. Työntekijöiden elinikäinen kouluttautuminen on nykypäivänä ja tulevaisuudessa välttämätöntä.
”Teknologisen kehityksen myötä Suomesta katoaa arvioiden mukaan viidennes työpaikoista. Verrattuna muihin länsimaihin luku on pienempi. Tämä johtuu siitä, että Suomessa monet tehtävät vaativat jo nyt koulutustasoa ja osaamista”, Alasoini muistuttaa.
Myös Mentoritaksen työelämän valmentaja Maritta Joen mukaan työntekijä ei voi tuudittautua siihen, että pärjää samalla osaamisella lopun ikää. Poskiparta puolestaan huomauttaa, että työn muutos on merkinnyt myös monialaosaamisen lisääntymistä: nyt työntekijän oletetaan tietävän vähän kaikesta.
Työelämä on myös parantunut, esimerkiksi työturvallisuus on kasvanut ja ihmisten oppimiseen ja kehittymiseen panostetaan. Poskiparta kertoo, että jopa puolet suomalaisista kokee työn imua. Suomalaisessa työelämässä on myös huomattavasti enemmän joustoja kuin muualla Euroopassa.
Alasoinin mukaan uudet työelämätaidot ovat niitä, joita teknologiat eivät voi korvata, kuten luova ongelmanratkaisu ja toimiminen ennakoimattomissa tilanteissa luovalla tavalla.
”Koneet eivät voi korvata sosiaalista älykkyyttä kuten empaattisuutta”, hän sanoo.
Tulevaisuuden työelämässä tullaan Poskiparran ja Joen mielestä tarvitsemaan samoja taitoja kuin nykyhetkessä, kuten itseohjautuvuutta ja itsensä johtamista, vuorovaikutustaitoja, verkostoitumista, keskittymistä, läsnäoloa, selkeää priorisointia, kykyä sanoa ei ja omasta palautumisesta huolehtimista. Joki uskoo ihmisten välisen vuorovaikutuksen vain korostuvan teknologisen kehityksen rinnalla. Niinpä hyvät ihmissuhdetaidot nousevat merkittävään asemaan.
Poskiparta toivoo, että jokainen löytäisi omasta työstään jotain merkityksellistä, koska se on tärkeää oman hyvinvoinnin kannalta.
”Työntekijät kestävät isojakin vaatimuksia ja työelämän kiihtyvää tahtia, jos kokevat työllänsä olevan merkitystä ja tulevansa työyhteisössä nähdyiksi ja kuulluiksi. Tämä taas vaatii hyvää johtamista”, Joki toteaa ja lisää: ”Hyvä yritys ottaa johtamisen keinoin huomioon ihmisten erilaiset elämäntilanteet. Moni yritys satsaakin työelämän pelisääntöjen kehittämiseen.”
Mikä sitten neuvoksi, jos työttömyys sattuu omalle kohdalle? YTK-Yhdistys tarjoaa työelämän kyydistä tippuneille monipuolista työnhakuvalmennusta. Lisäksi YTK-Yhdistyksen jäsenenä saa muun muassa ammatillisen vastuuvakuutuksen ja oikeusturvan. YTK-Yhdistykseen voivat liittyä kaikki Yleisen työttömyyskassa YTK:n jäsenet.
Kaasinen muistuttaa, että YTK-Yhdistyksen on valinnut jo yli 150 000 jäsentä.
”Tämän ansiosta meillä on laaja näkemys suomalaiseen työelämään. Isosta jäsenmäärästä huolimatta huolehdimme jokaisesta jäsenestä yksilönä”, Kaasinen toteaa.
Lisätiedot:
Pirjo Kaasinen,
Johtaja, YTK-Yhdistys
[email protected] | 050 389 2937
