Yksi työelämä, monta uraa: Ari myi kaiken ja teki haaveesta totta

Musiikki on aina kuulunut Ari Nupposen elämään. Lukiosta valmistumisen jälkeen musiikkihommat olivatkin ensimmäinen asia, jotka veivät kuopiolaisen miehen mennessään. Hän elätti itseään laulajana, ohjelmatoimistotyöllä ja dj-keikoilla useamman vuoden ajan. 25-vuotiaana syntyi päätös viedä opiskelut päätökseen. Ari haki ja pääsi Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden koulutusohjelmaan, Proakatemiaan.

Opiskeluiden aikana viikonloppupainotteiset keikkahommat ympäri Suomen alkoivat tuntua liian raskaalta. Työt vaihtuivat tiskin toiselle puolelle baarimikon töihin tamperelaiseen ravintolaan.

– Halu yrittämiseen oli kasvanut erityisesti opiskelujen aikana. Minulla oli työkaverina lapsuudenaikainen ystäväni, jonka kanssa heitettiin välillä läppää yhteisestä ravintolasta, Ari kertoo.

Läppä muuttui todeksi, kun juuri ennen opiskelujen päättymistä ystävyksille avautui mahdollisuus ostaa paikallinen ravintola itselleen. Ravintolan liiketoimintasuunnitelma syntyi Arin päättötyönä. Kuukausi koulusta valmistumisen jälkeen heillä oli jo osakeyhtiö pystyssä, ja siitä seuraavana kuukautena ovet avautuivat asiakkaille.

Heti alusta alkaen kunnianhimo vei mennessään, ja töitä paiskittiin urakalla. Toimintaa kehitettiin, ja yksi ravintola laajeni kahdeksi. Ravintoloitsijan ja toimitusjohtajan työ oli samalla rankkaa ja palkitsevaa. Se tarkoitti välillä talousasioiden hoitamista, välillä vessan siivoamista kumihanskat kädessä. Se ei Aria haitannut, päinvastoin. Hänen mottonsa työtä kohtaan on, että kaikesta oppii, kaikkea voi kokeilla ja omat kädet pitää olla valmis likaamaan.

Kuuden ravintolayrittäjyysvuoden jälkeen jaksamisen raja tuli kuitenkin vastaan. Totaalisen väsähdyksen ja uupumisen jälkeen Ari tiesi, että tälle hommalle oli nyt annettu kaikki, mitä hän halusi antaa. Hän oli polttanut itsensä loppuun asian äärellä, joka ei tuntunut enää omalta. Oli aika vaihtaa uran suuntaa.

– Pitkät päivät eivät haittaa silloin, kun tekee juuri sitä mitä haluaa. Muuten se menee siihen, että väkisin hakkaa päätä seinään. Suomalaisen mentaliteetin vahvuus ja heikkous on siinä, että välillä sen myöntämisessä kestää kauankin, Ari pohtii.

Vuonna 2017 Ari myi osuutensa ravintoloista liikekumppaneilleen. Oli aika pohtia uutta suuntaa. Hän lähti matkalle Aasiaan keräämään voimia ja ajatuksiaan.

Indonesiassa Ari löysi itsensä jo Suomessa aloittamansa rakkaan harrastuksen laitesukeltamisen parista. Vapaa lomasukeltelu muuttui ilman etukäteistä suunnitelmaa pian laitesukelluksen opettajakoulutukseen. Ari palasi Suomeen uusi tutkinto taskussa.

Vielä ei ollut kuitenkaan aika sukellusuralle. Suomessa elämä sai taas uuden vaiheen, kun Ari aloitti työt kiinteistönvälittäjänä.

– Kiinteistönvälitys oli aina vähän kiinnostanut, joten tilaisuuden tullessa tartuin siihen. Hyväksyin alusta alkaen sen, että kyseessä ei ole ammatillinen intohimoni, vaan ennemmin mahdollisuus kerätä arvokasta kokemusta myynnistä. Koko ajan takaraivossa painoi vahvasti ajatus siitä, että saisin tehdä sitä mitä oikeasti eniten haluan. Kun katsoin itseäni peiliin, alkoi vastaus olla selkeä: Haluan sukeltaa ja olla merellä.

Päätös kyti mielessä palasten loksahdellessa pikkuhiljaa kohdalleen. Kesällä 2018 aika oli viimein oikea. Ari ja hänen puolisonsa hakivat Thaimaahan töihin laitesukellusohjaajiksi. Muutto tuli eteen jo syyskuussa.

Oli heti selvää, että Thaimaahan ei lähdetä vain parin kuukauden lomalle, vaan oikeasti rakentamaan elämään ja tekemään töitä. Pari oli valmis katsomaan, miten pitkälle päätös heidät vie. Myyntiin menivät kerralla Arin talo ja kaikki muukin omaisuus. Suomeen jääneet pari laatikkoa ja laukut, jotka lähtivät mukaan, ovat kaikki maallinen omaisuus tällä hetkellä.

– En koe, että uhrasin mitään. Olin oravanpyörässä, jossa en enää halunnut olla. Tavarasta ja jopa rakkaasta talostani luopuminen tuntui lopulta vain vapauttavalta.

Nyt Ari kokee tekevänsä sitä, mitä oikeasti haluaa. Helpolla ei kuitenkaan tämäkään työ päästä: Päivät venyvät usein jopa yli 12-tuntisiksi. Aamulla herätys on ennen kuutta. Aamupalan jälkeen Ari suuntaa Raya Diversin toimistolle, josta haetaan kaikki päivän sukellustarvikkeet ja viedään ne autolla satamaan. Satamassa odottavat asiakkaat ja laivan pakkaus. Sitten päästään merelle. Parin tunnin laivamatka suuntaa Similanin saarten legendaarisiin kansallispuistomaisemiin. Yleensä yhteen retkeen mahtuu kaksi tunnin mittaista sukelluspätkää. Päivän päätteeksi on vielä tavaroiden kuljetus takaisin toimistolle ja kaikkien varusteiden puhdistus ja tarkistus.

Työ ja elämä Thaimaassa on kuitenkin alkanut tuntua kodilta heti ensimmäisen kuukauden jälkeen. Arin mielestä kulttuurin hienous löytyy ihmisten ystävällisyydestä.

– Kun skootterini hajosi tien varteen, kesti noin kaksi sekuntia, kun ensimmäinen ihminen oli pysähtynyt siihen auttamaan. Samaa tilannetta on vaikea kuvitella Suomen valtateillä.

Ari uskoo, että hänellä uramuutokset tai unelmat ovat konkretisoituneet aina siinä vaiheessa, kun hän on uskaltanut sanoa ne ääneen itselleen ja läheisilleen. Näin kävi esimerkiksi oman ravintolan kanssa. Äänensanomista hän suositteleekin ihan kaikille. Samoin hän oppinut, että tasaisin väliajoin on hyvä kysyä itseltään rehellisesti: Teenkö nyt oikeasti sitä, mitä haluan?

Arin vastaus tähän on kaikkien vaiheiden jälkeen selkeä.

– Kyllä teen. Missään vaiheessa ei ole tehnyt mieli vilkuilla taakse. Elämä on näin oikein hyvä. Teen sitä, mistä haaveilin ensimmäisen kerran jo alle 10-vuotiaana, kun sain setäni liian isot räpylät jalkaani. Halu merelle on aina ollut kova.

Tämän hetkiset suunnitelmat yltävät maaliskuun loppuun, johon asti molempien työsopimukset ovat voimassa. Vaikka oma ala on löytynyt, paikoilleen Ari ei usko jäävänsä, sillä yrittäjähenkisyys ja kunnianhimo ajavat tässäkin eteenpäin. Seuraava unelma liittyy mahdollisesti purjehtimiseen.

Se on nyt sanottu ääneen, joten jos vanhat merkit pitävät paikkansa, ollaan jo pitkällä.

Arin ja Tiia-Riinan arkea sekä työtä Khao Lakissa voi seurata heidän juuri perustetun, Il Capitano -nimisen Youtube-kanavansa kautta, jossa he julkaisevat uuden videon joka viikko.