Tartuntatautilain väliaikainen muutos 2022
Tartuntatautilakiin tehtiin väliaikainen lakimuutos vuodelle 2022. Lakimuutoksen myötä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työnantajilla on velvollisuus huolehtia siitä, ettei henkilöstö altista potilaita ja asiakkaita koronaviruksen tartuntariskille.
Keneen väliaikainen lakimuutos vaikuttaa?
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palveluissa työskenteleviin ammattihenkilöihin, joilla on työtehtäviensä aikana lähikontakteja koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvien asiakkaiden tai potilaiden kanssa.
Väliaikainen lakimuutos koskee myös sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskenteleviä työntekijöitä, jotka tehtäviään hoitaessaan voisivat aiheuttaa asiakkaalle tai potilaalle covid-19-tartuntariskin esimerkiksi ollessaan heidän kanssaan samassa tilassa tai huoneessa.
Huolimatta siitä, ettei työntekijä työskentelisi koronavirukselle alttiiden riskiryhmien parissa, tulisi esimerkiksi tietyllä terveyskeskuksen tai sairaalan osastolla tai saman sosiaalihuollon asumisyksikön työntekijöillä olla tarvittava suoja covid-19-tautia vastaan. Näin pystytään estämään tartuntojen levittäminen sellaiseen henkilöstöön, joka työskentelee lähikontaktissa riskiryhmien kanssa.
Mitä väliaikainen lakimuutos käytännössä tarkoittaa?
Vain erityisestä syystä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tehtävissä, joihin liittyy lähikontakteja covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiiden potilaiden ja asiakkaiden kanssa, voidaan käyttää työntekijää, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai kuuden kuukauden sisällä laboratoriovarmistetusti sairastetun koronavirustaudin antama suoja.
Työnantaja voi erityisestä syystä käyttää henkilöä, jolla ei ole tarvittavaa suojaa. Tällainen syy voi esimerkiksi olla välttämättömän henkilöstön puute tai se, ettei työntekijä ole vielä saanut täyttä rokotesarjaa rokotteiden antovälistä johtuen.
Mikäli työntekijä ei voi lääketieteellisistä syistä ottaa rokotetta, hän voi työskennellä edellä mainituissa tehtävissä, jos hänellä on esittää enintään 72 tuntia vanha negatiivinen covid-19-testitulos.
Rokotteesta kieltäytyminen ei ole kuitenkaan peruste työntekijän irtisanomiseen.
Onko työnantajalla oikeus tietää, onko työntekijä ottanut rokotteen?
Työnantajalla on oikeus saada tietää, onko riskiryhmään kuuluvien asiakkaiden tai potilaiden kanssa lähikontaktissa työskentelevillä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöillä riittävä suoja covid-19-virusta vastaan. Jos työntekijä ei suostu antamaan näitä tietoja, katsotaan hänellä olevan puutteellinen suoja covid-19-tautia vastaan.
Siirto toisiin tehtäviin
Jos työntekijällä ei ole riittävää ja tarpeellista suojaa koronavirusta vastaan, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä. Jos tällaista työsopimuksen mukaista työtä ei ole tarjolla, työnantajan on tarjottava työntekijälle muuta sopivaa työtä.
Korvaavia töitä ei ole tai niitä ei halua tehdä
Jos työntekijä ei ota korvaavia töitä vastaan tai työnantajalla ei ole tarjota muita töitä, voidaan työntekijän palkanmaksu keskeyttää, ellei työ- tai virkaehtosopimuksessa ole sovittu toisin. Palkanmaksun keskeyttäminen perustuu tartuntatautilain 48 a pykälään, joten kyseessä ei ole lomautus.
Palkanmaksun keskeytyminen
Väliaikainen lakimuutos on voimassa 1.2.2022-31.12.2022 välisen ajan. Palkanmaksu voi olla keskeytettynä vuoden 2022 loppuun saakka. Työnteon ja palkanmaksun keskeytyminen päättyy myös silloin, kun työntekijä on saavuttanut laissa säädetyn suojan koronaa vastaan tai työnantajalla on tarjota hänelle muuta työtä.
Työttömyysetuus työnteon keskeytyksen aikana
Työnteon ja palkanmaksun keskeytymisen ajalta työntekijällä ei lähtökohtaisesti ole oikeutta työttömyysetuuteen. Toimeentulotukea on sen sijaan mahdollista saada viimesijaisena tukimuotona, jos täyttää toimeentulon saamiselle asetetut edellytykset.
Miksi työttömyysetuutta ei makseta lakimuutoksen aikana, vaikka palkanmaksu on keskeytettynä? Miten tilanne eroaa lomautuksesta?
Työttömyysetuudet ovat ensisijaisesti tarkoitettu työttömille työnhakijoille turvaamaan taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä ja palata työmarkkinoille. Myös lomautetulle työntekijälle voidaan maksaa työttömyysetuutta, jos lomautuksen syynä on työnantajan toimintaan liittyvät tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Jos työnteko ja palkanmaksu keskeytyy, koska työntekijällä on riittämätön suoja koronavirusta vastaan, keskeytymisen katsotaan tapahtuneen työntekijästä johtuvasta syystä. Tällöin työttömyysetuuteen ei ole oikeutta.
Aion irtisanoutua rokotesuojan puuttumisen takia. Miten se vaikuttaa työttömyysetuuteeni?
Työsuhteen päättämisestä voi seurata 90 päivän karenssi, jonka aikana ei voi saada työttömyysetuutta. Toisesta laiminlyönnistä kuuden kuukauden aikana voi seurata 12 viikon työssäolovelvoite. Seuraamusten välttämiseksi työnhakijalla tulee olla työttömyysturvalain mukainen pätevä syy työsuhteen päättämiselle. Esimerkiksi terveydellisten syiden kohdalla työnhakijan pitäisi osoittaa, että hän on pysyvästi työkyvytön kyseiseen työhön. Pätevän syyn arvioinnista ja seuraamusten asettamisesta päättää TE-toimisto.
