Mitä työhaastattelussa ei saa kysyä?
Artikkeli
Aiheet
- Työnhaku
Rekrytointiprosessin sujuvuudella on merkittävästi vaikutusta yrityksen maineeseen, työnantajamielikuvaan sekä siihen, saako työnantaja myös tulevaisuudessa hyviä työnhakijoita yritykseen töihin. Huonot rekrytointikokemukset voivat pitää sisällään esimerkiksi epäasiallisia työhaastattelukysymyksiä. Mitä tällaiset epäasialliset työhaastattelukysymykset voivat esimerkiksi olla? Mitä tehdä, jos kokee syrjintää työnhaussa?
Yritykset käyttävät huomattavia summia rahaa itsensä markkinoimiseen potentiaalisille kuluttajille. Valitettavan usein rekrytointiprosesseja ei nähdä osana tätä brändin rakentamiskokonaisuutta, eikä nähdä työnhakijoita myös mahdollisina asiakkaina.
Tässä artikkelissa käymme läpi muutamia työhaastatteluissa esille tulevia syrjinnän eri muotoja.
Yhdenvertaisuuslaissa on säädetty syrjinnän kiellosta. Ketään ei saa syrjiä;
- Iän
- Alkuperän
- Kansalaisuuden
- Kielen
- Uskonnon
- Vakaumuksen
- Mielipiteen
- Poliittisen toiminnan
- Ammattiyhdistystoiminnan
- Perhesuhteiden
- Terveydentilan
- Vammaisuuden
- Seksuaalisen suuntautumisen
- tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella
Perheestä kysyminen työhaastattelussa
”Milloin lapsia olisi suunnitelmissa?”
”Ethän aio mitään isyysvapaata alkaa pitää?”
Tasa-arvolain mukaan työnhakijoita ei saa asettaa eri asemaan vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Perheasioista (perhesuhteet tai siviilisääty) ei saa kysyä vapaamuotoisessa keskustelussa eikä siten, että vastaaminen on työntekijälle ”vapaaehtoista”. Mikäli työnantaja kysyy haastattelussa perhetilanteesta, työnantajalla on näyttötaakka myöhemmin siitä, ettei kysymyksessä ole sukupuoleen perustuva syrjintä eikä työntekijän vastaus ole vaikuttanut valintapäätökseen.
Tulee kuitenkin huomata, ettei tasa-arvolaki rajoita työnantajan oikeutta valita parhaaksi katsomansa henkilö tehtävään. Lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä tilanteessa, jossa tehtävään valittaisiin sukupuolen perusteella vähemmän ansioitunut henkilö. Lisäksi tilanteessa, jossa työhön kuuluu pitkä komennus ulkomaille, saattaa olla asiallista kysyä perheestä esimerkiksi lapsen päiväkotipaikkaa varten.
Ikään liittyvät kysymykset ja syrjintä työnhaussa
”Muuten olisit oikein sopiva, mutta me etsitään nuorekasta lisäystä meidän nuorekkaaseen tiimiimme.”
”Niin sulla ei ollut tota ikää tuolla ansioluettelossa.”
Samaan aikaan kun yhteiskunnassa käydään jatkuvaa keskustelua huoltosuhteen heikkenemisestä ja eläkeikiä halutaan nostaa, kokevat monet ikäsyrjintää työelämässä. Etenkin teknologialalla työskenteleviltä jäseniltämme on tullut kokemuksia, kuinka jo nelikymppisiä pidetään ”kelkasta tippuneina”. Osalle on sanottu ihan suoraan työhaastattelutilanteessa, että palkkaisivat mielellään, jos jäsen olisi kymmenen vuotta nuorempi.
Tässä tulemme jälleen siihen ongelmaan, jossa työpaikkaan haetaan 25-vuotiasta kokenutta ammattilaista monen kymmenen vuoden työkokemuksella ja osaamisella.
Ikäsyrjintää voivat kokea kaikenikäiset. Esimerkiksi nuorta naista ei välttämättä haluta palkata, koska työnantaja on huolissaan perhevapaista aiheutuvista kuluista. Viisikymppistä miestä saatetaan pitää muutosvastaisena jääränä, vaikka hän olisi kaikista etevin käyttämään työnantajan tarvitsemia uusia ohjelmistoja.
Stereotypioiden luomat mielikuvat vaikuttavat monien työnhakuun, eivätkä työnantajan edustajat aina edes itse tiedosta omia ennakkoasenteitaan, kun työhaastatteluun tulee esimerkiksi keski-iän ylittänyt työnhakija.
Työn hakuvaiheessa ikäsyrjintä harvemmin tulee suoraan työntekijän tietoon. Jos rekrytoinneista vastaavilla henkilöillä on ikään liittyviä ennakkoluuloja, karsivat he omasta mielestään työhön sopimattomat pois jo ensimmäisellä kierroksella.
Etninen tausta työnhaussa
Työtehtävässä ei saisi olla kohtuuttomia kielitaitovaatimuksia, jos tietty kielitaito ei ole työtehtävässä tarpeellinen. Esimerkiksi voitaisiin kyseenalaistaa suomen kielen osaamista äidinkielitasoisesti, jos kansallisen vientiyrityksen työkieli on englanti.
Työnantajalla saattaa olla myös ennakkoluuloja esimerkiksi työnhakijasta, jolla on keskivertosuomalaista tummempi ihonväri ja ulkomaalaisen kuuloinen nimi. Työnhakija saattaa kuitenkin olla Suomessa syntynyt, suomea äidinkielenään puhuva henkilö, jonka työnantaja jättää palkkaamatta vain omien ennakkokäsitystensä vuoksi.
Mitä tehdä, jos kokee syrjintää työnhaussa?
Työhaastattelussa saa kysyä sellaisia kysymyksiä, jotka ovat tarpeellisia haettavan tehtävän näkökulmasta. Kysymysten avulla arvioidaan työnhakijan soveltuvuutta ja pätevyyttä tehtävään. Myös terveydentilaan liittyviä tietoja saatetaan kysyä, mikäli niillä on vaikutusta työtehtävien kannalta.
Ikävä kyllä, epäasiallisia kysymyksiä työhaastattelutilanteessa on vaikea todistaa. Jotta ilmiön laajuus tulisi paremmin tietoon, toivomme jäsentemme ilmoittavan kohtaamastaan syrjinnästä työhaastattelutilanteessa joko tasa-arvovaltuutetulle (sukupuoleen perustuva syrjintä), työsuojeluviranomaiselle (muu syrjintä) tai oikeudelliseen työsuhdeneuvontaamme.