Mistä on tulevaisuuden työurat tehty?
“Uskon tulevaisuuden työelämän olevan vahvasti itsensä työllistämistä. Työ tulee muuttumaan enemmän pätkittäiseksi”, pohtii yksi Työelämä 2030 -kyselymme nuorista vastaajista. Hänen kanssaan osittain samoilla linjoilla on myös Mentoritaksen työelämävalmentaja Maritta Joki. Joki uskoo itsensä työllistämisen yleistyvän tulevaisuudessa työn tekemisen muotona, mutta vielä melko maltillisesti. Ainakin vuonna 2030 on vielä paljon aloja, joissa tarvitaan vakituisia työsuhteita.
Samaan uskovat myös kyselymme vastaajat, yli kolmasosa vastaajista uskoo tulevaisuuden työsuhteiden olevan pääosin toistaiseksi voimassa olevia, saman verran uskoo osa-aikaisten työsuhteiden olevan enemmistölle arkipäivää. Kuitenkin jopa 14 prosenttia vastaajista nostaa itsensä työllistämisen tulevaisuuden työn yleisimpänä muotona. Tämä näkemys korostuu erityisesti nuorten keskuudessa.
Työelämävalmentaja Joki näkee, että perinteisenä pidettyjen työsuhteiden rinnalle syntyy tulevaisuudessa myös paljon uusia työn muotoja – myös sellaisia, joista meillä ei vielä ole aavistustakaan. Hän painottaa, että nykyiset ja tulevat työn uudet muodot vaativat tuntuvia muutoksia lainsäädännössä ja työttömyysturvassa. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus oikeasti yhdistää erilaisia vaihtoehtoja ilman pelkoa perusturvan menetyksestä. Se lisää myös luovuutta oman työn järjestämisessä.
Samaa mieltä olemme YTK-Yhdistyksessä. Työttömyysturvan tarkoitus ei ole lannistaa työnhaussa, päinvastoin. Yksi esimerkki nopeasti yleistyneestä uudesta työn muodosta on kevytyrittäjyys ja sen mahdollistavat laskutuspalveluyritykset. Työttömyysturvan ja kevytyrittäjyyden yhdistäminen ei ole aina aivan yksiselitteistä ja juuri tällaisissa tilanteissa monet tarvitsevatkin opastusta uuden työn ja työttömyysturvan yhdistämisessä. Siksi Yleinen työttömyyskassa YTK:n työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund kirjoitti Kevytyrittäjän työttömyysturvaoppaan setvimään kaikkia siihen liittyviä kiemuroita.
Työelämävalmentaja Maritta Joki haluaa aiheellisesti kuitenkin muistuttaa, että lainsäädännön lisäksi myös asenteissa on paljon muutettavaa. Yrittäminen ja uudet työn muodot vaativat sen, että myös yhteiskunta uskoo niihin ja tukee ihmisiä työllistymään luovasti ja joustavasti. Paikoin tiukassa asuvan pessimismin sijaan kaivataan uskoa siihen, että yrittämisessä voi käydä hyvinkin. Tarve työntekoon ei ole katomassa mihinkään. Toteutukseen tarvitaan vain enemmän luovuutta, vapautta ja tukea!
