
Kysely: Suomalaiset eivät pääse hyödyntämään osaamistaan työelämässä täysimääräisesti
Suomalaisten mahdollisuuksia oman potentiaalin hyödyntämiseen selvittäneen kyselyn vastaajista puolet kokee, että ei pääse käyttämään taitojaan niin hyvin kuin voisi työelämässä tai yhteiskunnassa ylipäätään. Vähemmistö vastaajista kokee olevansa unelma-ammatissaan. Erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalon mukaan ajatus työn tuunaamisesta sopii hyvin omien vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen. YTK-Yhdistyksen teettämään kyselyyn vastasi yhteensä 9826 henkilöä.
YTK-Yhdistyksen teettämässä kyselyssä* selvisi, että vastaajat tunnistavat itsessään niin osaamiseen, henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, luonteenpiirteisiin kuin mielenkiinnon kohteisiinkin liittyviä vahvuuksiaan hyvin. Kuitenkin jopa 47 prosenttia kyselyn vastaajista kokee, että ei pääse käyttämään kaikkea taitoaan ja osaamistaan. Vastaajat kokivat, että osaamista, taitoja ja mahdollisuuksia jää työelämässä ja yhteiskunnassa hyödyntämättä – oli työssä tai ei.
“Jokaisessa meissä on potentiaalia - osaamista, taitoja, tietoja, luonteenpiirteitä - joita hyödynnämme niin työssä, opiskeluissa, vapaa-ajalla kuin ylipäätään elämässä. YTK haluaa olla herättelemässä ihmisiä miettimään omaa potentiaaliaan laajasti ja muuttaa tapaa, jolla työttömyydestä puhutaan. YTK on kasvanut hurjaa vauhtia viime vuosina ja erityisesti nuoret ovat kiinnostuneita meistä. Tässä puhutaan vahvasti myös siitä, millainen kumppani YTK haluaa olla uusille jäsenille: korostamme vapautta, yksilöllisyyttä ja mahdollisuuksia”, sanoo johtaja Pirjo Kaasinen YTK-Yhdistyksestä.
Kaasinen painottaa, että potentiaalin parempi hyödyntäminen ja uusien mahdollisuuksien löytyminen yhteiskunnassa kulminoituvat koulutuksen kehittämiseen, työllistymisen edistämiseen ja työttömyyteen liitettävien rakenteiden ja mielikuvien muuttamiseen.
Työ antaa osaamiselle kodin
Edelleen omien vahvuuksien tunnistaminen ja kuvailu liitetään vahvasti työelämään ja kyselyyn vastanneistakin jopa 56 prosenttia kokee pääsevänsä hyödyntämään osaamista ja taitojaan parhaiten työelämässä. Samaa tarinaa kertoo myös se, että työttömistä vastanneista 84 prosenttia kokee, että suurin este potentiaalin hyödyntämiselle on se, ettei ole tällä hetkellä työssä.
Työssäkäyvistä 39 prosenttia taas kokee, että potentiaali on vajaakäytöllä, koska oma työ ei mahdollista koko potentiaalin käyttämistä. Toisaalta vastaajat kokivat esimerkiksi harrastuksissa ja vapaa-ajalla kerrytetyn osaamisen tekevän heistä monipuolisia osaajia ja antavan parhaimmillaan paljon myös työelämään, mikäli vahvuuksiaan pääsee hyödyntämään.
Erityispedagogiikan dosentin ja Positiivisen CV:n kehittäjän Lotta Uusitalon mukaan jokaiseen meistä on sisäänrakennettuna tarve päästä hyödyntämään itseään. Suuri osa ihmisistä kokee vahvasti, että työ on se paikka, jossa pääsee näyttämään omat kyntensä ja olemaan hyödyksi isommalle yhteisölle. Omien piirteiden ja vahvuuksien monipuolinen, ei vain kouluarvosanojen tai ammatillisten pätevyyksien, tunnistaminen on tärkeää, jotta löytää ne paikat, jossa kokee omille vahvuuksille olevan käyttöä.
”Jos kokee työssä turhautumista tai tyhjäkäyntiä, ajatus sen tuunaamisesta voi hyvinkin tuoda konkreettista helpotusta. Usein pienet muutokset esimerkiksi työvälineisiin tai työn rytmitykseen voivat jo saada aikaan sen, että kokee voivansa antaa itsestään enemmän.”
Vain harva on haaveammatissaan
Vastaajista vain 27 prosenttia koki olevansa haaveammatissaan, kun taas 41 prosenttia koki aivan päinvastoin. Jopa neljäsosa vastaajista koki työssään merkityksettömyyttä.
Toisaalta 44 prosenttia vastaajista koki työnsä olevan palkitsevaa. Vastaajien mukaan työstä tekee merkityksellistä se, että kokee onnistumisen tunteita (50 %), osaamista arvostetaan (49 %) sekä se, että pystyy hyödyntämään osaamistaan (46 %).
“Minusta on tärkeä pohtia, sopiiko ajatus tarkasti rajatusta haaveammatista ylipäätään tulevaisuuden työelämään? Yhden lopullisen tavoitteen, yhden ammatin, sijaan oma osaaminen nähdään yhä enemmän muokkautuvana ja muuttuvana. Haaveet ovat niitä, joiden pohjalta asetamme tavoitteita, mutta voi olla, että yhä harvemmalla ne kohdistuvat tiettyyn selkeään ammattiin”, pohtii Kaasinen.
* Kysely toteutettiin online-kyselynä 16.–29.4.2019. Siihen vastasi yhteensä 9826 henkilöä
Lotta Uusitalo
[email protected]
p. 0400514365