Etätyö on ihmiskoe, jossa erityisesti nuorten ja esihenkilöiden jaksamista koetellaan, kertoo kyselytutkimus

Kyselystä on nähtävissä selvä kahtiajako: reilu kolmasosa kokee etätyöaikana jaksamisensa ja hyvinvointinsa parantuneen ja vastaavasti reilu kolmasosa niiden heikentyneen. Vastaajien iän suhteen kokemukset jakaantuivat selkeästi: yli puolet alle 30-vuotiaista vastasi jaksamisensa heikentyneen, kun taas yli 30-vuotiaista keskimäärin yli kolmasosa koki jaksamisensa parantuneen. Hälyttävää on, että miltei puolet kaikista vastaajista (46 %) koki työyhteisön vuorovaikutuksen muuttuneen epämieluisaan suuntaan.

”Tutkimuksen pohjalta nousee huoli siitä, miten erilaisten ihmisten tarpeet tunnistetaan ja huomioidaan työpaikoilla. Uuden hybridimallin luominen ei ole ihan yksinkertaista, kun toiselle paluu työpaikalle on kauhistus ja toinen odottaa malttamattomana yhteisöllisyyttä. Työpaikoilla tulisi nyt olla intoa ja uteliaisuutta ymmärtää yksilölliset ja hyvinkin laajasti toisistaan eroavat työelämän tarpeet”, pohtii YTK-Yhdistyksen johtaja Ilona Kangas.

Erityisesti nuorten tilanne aiheuttaa kyselyn pohjalta huolta. Nuorten hyvinvoinnin heikentymisestä on viime aikoina puhuttu paljon ja kyselytutkimuksen signaali on samansuuntainen. Ikänäkökulma on muutenkin mielenkiintoinen – iän tuoma elämänkokemus voi edesauttaa myös työelämän muutoksissa.

Esihenkilöt ovat olleet koetuksella, koska etätyö on entistä itseohjautuvampaa, mutta työntekijät kaipaavat silti johtamista. Vain 16 prosenttia vastaajista kokee johtamisen merkityksen vähentyneen pysyvästi.

Esihenkilöt kokevat kuormitusta ja haasteita erityisesti työn järjestelyssä, työn ja vapaan rajaamisessa sekä palautumisessa, mikä heijastuu työssä jaksamiseen. Esimerkiksi lähes puolet esihenkilöistä kokee, että rajanveto työn ja vapaan välillä on aiempaa hankalampaa. Niin ikään yli 40 prosenttia kaikista vastaajista koki rajanvedon olevan vaikeaa.

Etätyölle tyypillinen itseohjautuvuuden kasvu näkyy myös kyselyn vastauksissa: 66 prosenttia vastaajista koki itseohjautuvuuden lisääntyneen ja 44 prosenttia myös oman aktiivisuutensa ja tuottavuutensa parantuneen.

Työntekijöiden kokemukset esihenkilöistä ja johdosta kertovat toisaalta luottamuksen vahvistumisesta, mutta myös etääntymisestä. Vastaajista yli kolmannes (36 %) kertoi luottamuksensa vahvistuneen, vaikka esihenkilöiden läsnäolon etätyöarjessa koettiin vähentyneen (49 % vastaajista). Yli kolmasosa (35 %) vastanneista työntekijöistä koki myös palautteen ja palkitsevuuden tunteen vähentyneen. Lisäksi empatian sekä tarpeiden tunnistamisen koki vähentyneen 36 % vastaajista.

”Positiivista on luottamuksen vahvistuminen, joka kannattaisikin nyt hyödyntää työyhteisöissä keskittämällä voimavaroja aktiiviseen yhteydenpitoon. Muutos edellyttää yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen uudelleenrakentamista”, jatkaa Kangas.

Lähes puolella (49 %) kyselyn vastaajista asioiden ja tapojen nopeasta omaksumisesta on tullut tärkeämpää kuluneen 12 kk:n aikana ja 38 prosenttia koki entistä tärkeämmäksi työn ja oman arvomaailman yhteensopivuuden.